Back Kalsium Afrikaans ካልሲየም Amharic Calcio AN कैल्सियम ANP كالسيوم Arabic كالسيوم ARY كالسيوم ARZ Calciu AST क्याल्सियम AWA Kalsium Azerbaijani
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Kalsium | ||||
| Tunnus | Ca | ||||
| Järjestysluku | 20 | ||||
| Luokka | metalli | ||||
| Lohko | s | ||||
| Ryhmä | 2, maa-alkalimetallit | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 1,550 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 1,5[1] (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1808, Sir Humphrey Davy | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 40,078[2] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 180 (194) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 174 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | - pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +II | ||||
| Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen (FCC) | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1 115 K (842 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 757 K (1 484 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 26,20 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 154,7 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 8,54 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 1 071 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 3 810 m/s ohuessa tangossa, 20 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,00 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,647 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | (20 °C) 29,8 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 201 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7440-70-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Kalsium on maa-alkalimetalleihin kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ca (lat. calcium < calx) ja järjestysluku 20. Kalsium on viidenneksi yleisin alkuaine maankuoressa, jossa sitä on 41,5 kilogrammaa tonnissa. Kalsium on elintärkeä aine eliöille.
- ↑ Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. 951-1-10136-6.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search