Kansalaissota (lat. bellum civile) on yleisesti käytetty rinnakkaisnimitys sisällissodalle eli maan sisäiselle sodalle. Vaikka molempia termejä käytetään neutraaleina synonyymeina esimerkiksi Suomen sisällissodasta puhuttaessa, niillä on silti käsitteellisiä eroavaisuuksia. Terminä kansalaissota rajaa sodankäynnin valtion kansalaisten väliseksi, kun termi sisällissota rajaa valtion maatieteelliseksi tai poliittiseksi kokonaisuudeksi. Tällöin sisällissodan osapuoliin voi kuulua esimerkiksi muiden valtioiden sotavoimia. Professori Heikki Ylikangas onkin ehdottanut, että kansalaissodan tilalla käytettäisiin sisällissotaa silloin kun puhutaan vuoden 1918 tapahtumista Suomessa.[1]
Lisäksi termi kansalaissota liittyy yleensä olemassa oleviin kansallisiin kokonaisuuksiin, kansakuntaan ja kansallisvaltioon. Kansalaissotaan tarvitaan kansallisen identiteetin omaavat osapuolet. Niinpä esimerkiksi viikinkikansojen keskinäisten välienselvittelyjen ja valtataistelujen kohdalla ei voi puhua kansalaissodista, sillä heidän identiteettinsä perustui enemmän aseveljeyteen, perheeseen ja asuinpaikkaan kuin selvästi hahmotettavaan kiinteään kansakuntaan ja sen jäsenyyteen.[2]
Vanhoissa suomenkielisissä lähteissä on käytetty toisinaan sanamuotoa kansallissota, kuten esimerkiksi Päivälehdessä vuonna 1891[3] ja Kyösti Kallion kirjeessä vuonna 1917.[4]
- ↑ Heikki Ylikangas: Sisällissota Koskesta voimaa -verkkojulkaisu. (Kirjoitus julkaistu alun perin Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993. Viitattu 30.3.2020.
- ↑ Ole Klindt-Jensen: The world of the Vikings, s. 118-122. R. B. Luce, 1970. ISBN.
- ↑ Ulkomaan uutisia. Kansallissota Chilessä. Päivälehti, 20.3.1891, s. 3. Artikkelin verkkoversio (Kansalliskirjasto).
- ↑ Kirje 1917-11-18, Helsinki kyostikallio.fi. Viitattu 16.6.2019.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search