Kansallinen Kokoomus

Kansallinen Kokoomus
Samlingspartiet r.p.
Perustettu	1918
Puheenjohtaja	Petteri Orpo
Puoluesihteeri	Kristiina Kokko
Varapuheenjohtajat	Antti Häkkänen Elina Valtonen Anna-Kaisa Ikonen
Ideologia	liberalismi[1][2] sosiaalireformismi[1][2] markkinaliberalismi[3][4] EU-myönteisyys[5] liberaalikonservatismi[6][7][8] konservatismi[1][2][9]
Poliittinen kirjo	keskusta-oikeisto[1][10][9]
Toimisto	Töölönkatu 3, 00100 Helsinki
Äänenkannattaja	Nykypäivä
Jäsenmäärä	noin 27 000 (2021) [11]
Värit	tummansininen
Kansanedustajia	48 / 200 (2023)
Europarlamentaarikkoja	3 / 14 (2019)
Kunnanvaltuustot	1 552 / 8 859 (2021)
Aluevaltuustot	289 / 1 379 (2022)
Kansainväliset jäsenyydet	– Euroopan kansanpuolue – International Democrat Union
Naisjärjestö	Kokoomuksen naisten liitto
Nuorisojärjestö	Kokoomuksen Nuorten Liitto
Varhaisnuorisojärjestö	Kansallinen Lastenliitto
Opiskelijajärjestö	Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta
Kotisivu	kokoomus.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kansallinen Kokoomus r.p. (ruots. Samlingspartiet r.p.), lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.)^[12] on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue. Puolueen puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2016 lähtien Petteri Orpo. Kokoomuksella on 48 kansanedustajaa eduskunnassa. Kokoomuksella on Euroopan parlamentissa kolme edustajaa: Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa.

Kokoomus kuvaa itsensä moniarvoiseksi puolueeksi, jonka maailmankuva perustuu liberalismiin sekä demokratiaan. Kokoomuksen periaateohjelman (2018) painopisteitä ovat sivistys, demokratia, kansainvälisyys sekä kestävä kehitys. Puolue korostaa yksilökeskeisyyttä ja ihmisoikeuksia.^[10] Kokoomuksen kannattajien keskuudessa korostetaan individualismia sekä yksilön vapautta ja vastuuta.^[13]

Kokoomuksen perustivat 9. joulukuuta 1918 Helsingin vanhalla ylioppilastalolla Suomalaisen ja Nuorsuomalaisen Puolueen monarkiaa kannattaneet jäsenet.^[14] Puolueesta käytettiin vuoteen 1951 asti nimeä Kansallinen Kokoomuspuolue.^[15][16] Kokoomus on ollut 1970-luvulta lähtien noin 20 prosentin kannatuksellaan yksi Suomen suurista puolueista.^[17]

Kokoomuksen pää-äänenkannattaja on neljännesvuosittain ilmestyvä Nykypäivä-lehti. Kokoomus on Euroopan kansanpuolueen sekä International Democracy Unionin jäsen.

1. ↑ ^{a b c d} Kokoomus lyhyesti (PDF) ("Kokoomusaatteeseen vaikuttavat samaan aikaa useat aatetraditiot kuten esimerkiksi sosiaalireformismi, konservatismi, liberalismi sekä eettinen individualismi") Kansallinen Kokoomus. 8/2010. Pöytyän kokoomus. Viitattu 1.9.2019.
2. ↑ ^{a b c} Vahti, Jukka: Kokoomuksen kilpailevat leirit ("Kokoomuksessa on perinteisesti ollut kolme keskenään kamppailevaa aatesuuntaa: sosiaalireformismi, konservatismi ja liberalismi") Vihreä Lanka. 9.10.2009. Viitattu 1.9.2019.
3. ↑ Ilkka Haavisto: ASKEL OIKEALLE (PDF) 9.3.2020. EVA. Viitattu 6.5.2022.
4. ↑ Puoluekokouskantoja yksilönvapauden ja markkinatalouden puolesta 13.6.2018. Kansallinen Kokoomus. Viitattu 6.5.2022.
5. ↑ Finland Europe Elects. Viitattu 4.1.2022.
6. ↑ Mickelsson, Rauli: Suomen puolueet: historia, muutos ja nykypäivä, s. 401. Vastapaino, 2007.
7. ↑ Finland Parties and Elections in Europe. 2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
8. ↑ Finland: Political parties ("KOK today subscribes to a liberal-conservative ideology") nsd.no. Norsk senter for forskningsdata. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
9. ↑ ^{a b} Kansainvälisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jäsenet idu.org. Viitattu 12.6.2020.
10. ↑ ^{a b} Periaateohjelma Kokoomus.fi. 10.6.2018. Kansallinen Kokoomus. Viitattu 4.4.2022.
11. ↑ Tällaisia ovat suurimpien puolueiden jäsenet: MTV Uutiset selvitti iät ja sukupuolijakauman – keskustalla, SDP:llä ja vihreillä selvät erityispiirteensä MTV Uutiset. 27.7.2021. Viitattu 3.8.2021.
12. ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 15.3.2015. Viitattu 9.4.2013.
13. ↑ Vasemmistoliiton kannattajilla jyrkkä muista poikkeava profiili Kansan Uutiset. 26.9.2013. Viitattu 4.4.2022.
14. ↑ Kokoomuksen historia kokoomus.fi. Kansallinen Kokoomus. Viitattu 2.9.2019.
15. ↑ Demokratian polku: 13. Eduskuntapuolueitten taustat eduskunta.fi. Eduskunta. Viitattu 2.9.2019.
16. ↑ Borg, Olavi: ”Puoluelaitos ja sen kehityspiirteitä itsenäisessä Suomessa”, Historian opettajien vuosikirja XIII, s. 58. , 1977.
17. ↑ Borg, Sami: Suomen poliittinen järjestelmä – verkkokirja 7/2007. Helsingin yliopisto.