Kansallisarkisto

Kansallisarkisto Riksarkivet
Kansallisarkiston rakennus Rauhankadulla Helsingissä.
Perustettu	25. marraskuuta 1816
Tehtävä	kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyttäminen, julkishallinnon digitaalisen arkistoinnin tukeminen sekä monialaisen tutkimuksen edistäminen
Ministeriö	Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sijainti	Rauhankatu 17 Helsinki
Valtio	Suomi
Pääjohtaja	Päivi Happonen[1]
Työntekijöitä	210 (2023)[2]
Vuosibudjetti	23,7 milj. € (2023)[3]
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OK

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Kansallisarkisto

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallisarkisto.

Kansallisarkisto (lyhenne KA), ruots. Riksarkivet^[4] (vuosina 1939–1994 Valtionarkisto, vuosina 1869-1939 Suomen valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto^[5]) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella. Se kuuluu hallinnollisesti opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen.^[1] Kansallisarkisto muodosti aiemmin yhdessä seitsemän maakunta-arkiston kanssa Suomen arkistolaitoksen,^[6] mutta vuonna 2017 vanha Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot yhdistettiin uudeksi Kansallisarkistoksi ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin.^[7]

Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen säilyminen ja toimia arkistotoimen asiantuntijaviranomaisena sekä edistää kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien yksityisten asiakirjojen säilymistä ja hankkia niitä kokoelmiinsa. Tämän lisäksi arkisto huolehtii säilyttämänsä asiakirjallisen kulttuuriperinnön tarjoamisesta tutkijoiden käyttöön. Se osallistuu myös alansa tutkimus- ja kehittämistoimintaan.^[7]

Kansallisarkisto toimii heraldisten kysymysten asiantuntijavirastona Suomessa. Se vahvistaa valtion, kuntien ja kirkon käyttämät heraldiset tunnukset sekä virastojen sinetit ja esimerkiksi huvialusten ja Puolustusvoimien joukko-osastojen liput. Kansallisarkiston kirjasto toimii arkistotoimen, heraldiikan ja sigillografian erikoiskirjastona. Kansallisarkisto tarjoaa opastusta toimialaansa kuuluvissa asioissa niin yksityishenkilöille, yhteisöille kuin viranomaisillekin.^[8]

1. ↑ ^{a b} Kansallisarkiston tehtävät ja organisaatio Kansallisarkisto. Arkistoitu 25.1.2021. Viitattu 13.2.2018.
2. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
3. ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
4. ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.3.2013.
5. ↑ Blomstedt Kaarlo: Tieteellisen arkistolaitoksemme syntyajoilta, luku VI. Historiallinen aikakauskirja 2/1939, s. 181-206.
6. ↑ Tieteen toimijoita ja organisaatioita opetusministeriön hallinnonalalla (Arkistoitu versio 24.2.2007) Opetusministeriö. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 16.2.2018.
7. ↑ ^{a b} Laki Kansallisarkistosta Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 13.2.2018.
8. ↑ Asetus arkistolaitoksesta (23.9.1994/832), 2§