Kansallisromantiikka

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Romantiikka

---

Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.

Pääsuunnat

Romantiikka | Kansallisromantiikka

Muut virtaukset

Düsseldorfin koulukunta | Hudson River -koulukunta | Goottikulttuuri | Karelianismi

Aiheet

Vastavalistus | Romantiikan musiikki | Pittoreski | Subliimi | Yhtenäistaideteos | Boheemi | Ossianin laulut | Maailmantuska

Teokset

Medusan lautta | Vapaus johtaa kansaa

Tekijät

Ivan Aivazovski | Albert Bierstadt | William Blake | John Constable | Eugène Delacroix | Robert Wilhelm Ekman | Caspar David Friedrich | Henry Fuseli | Théodore Géricault | Francisco de Goya | Aleksander Lauréus | Friedrich Overbeck | Vasili Tropinin | William Turner

Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.^[1] Kansallisromantiikka suosi kansallisia aiheita tai kansallisuusaatteen värittämää romantiikkaa. Kansakunnan omaksi katsottu perintö ja erityislaatu olivat arvostuksen, jäljittelyn ja ihannoinnin kohteita. Kansallisromantiikka ilmeni muun muassa historiankirjoituksessa sekä taidesuuntauksissa, joka esiintyi useissa Euroopan maissa pitkin 1800-lukua ja erityisesti vuosien 1890 ja 1910 välillä. Paikallisista eroista huolimatta näitä taidesuuntauksia yhdisti pyrkimys hakeutua isänmaan luonnon ja maisemien pariin ja perehtyä sen kansanelämään. Myös kansanrunoudesta, mytologiasta ja menneisyydestä poimittuja aiheita sovellettiin taideteoksissa.

Kansallisromantiikan aatteellisena lähteenä oli 1800-luvun nationalismi.

1. ↑ Kämäräinen 1986, s. 101