Kapitalismi

Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’ = pääoma) on talousjärjestelmä^[1], jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet voivat olla osin tai kokonaan yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä yksistään valtion omistuksessa ja hallinnassa.

Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu:^[2]

• henkilökohtaisesta tai perheen taloudesta erotettuihin kirjanpitoa pitäviin yrityksiin,
• vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta asemasta riippumatta,
• kehittyneen teknologian käyttöön, erityisesti suuryrityksissä, jotka tarvitsevat runsaasti sijoituspääomaa,
• tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden
• joustaviin työmarkkinoihin, jotka takaavat sosiaalisen liikkuvuuden, ilman orjuutta tai maaorjuutta ja lakiin perustuvia tai institutionaalisia rajoituksia, kuten vähimmäispalkkoja tai ammattiyhdistyksiä
• osakkeiden julkiseen kauppaan, jolla kerätään suuria määriä sijoituspääomaa.

Gilbert Keith Chesterton määritteli kapitalismin talousjärjestelmäksi, jolle on tunnusomaista, että pääoma on kertynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle ja että suuri enemmistö väestöstä palvelee mainittuja omistajia palkkaa vastaan.^[3]

Vapaa markkinatalous eli laissez-faire (ranskaa, suomennettuna ”Antakaa tehdä”) katsotaan joskus ”puhtaaksi kapitalismiksi”.^[4] Laissez-faire tarkoittaa minarkismia, minimivaltiota^[5] tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti. Täysin puhdasta laissez-faire-kapitalismia ei ole koskaan ollut käytännössä.^[4][6][7]

Koska kaikki nykyiset suuret taloudet käsittävät sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa, on esitetty, että sekatalous kuvaa paremmin useita nykyisiä valtioita.^[8][9][10]

Vaikkei puhtaan kapitalistista valtiota tai aluetta olekaan,^[11] muun muassa länsimaat katsotaan yleensä ensisijaisesti kapitalistisiksi valtioiksi, vastakohtana sosialistisille valtioille – vastakkainasettelua esiintyi erityisesti kylmän sodan aikana. Nykyaikaisessa kapitalistisessa valtiossa lainsäädäntö rajoittuu määrittämään markkinoiden perussäännöt, joskin valtio saattaa tarjota joitain julkishyödykkeitä ja infrastruktuuria.^[12]

Branco Milanovicin mukaan nykyaikana ei ole enää sosialismia, ja kilpailu käydään maailmanlaajuisesti kahden kapitalismin, valtiojohtoisen poliittisen ja meritokraattisen liberaalin, välillä. Poliittista kapitalismia on hänen mielestään esimerkiksi Kiinassa, Myanmarissa, Singaporessa, Vietnamissa, Azerbaidžanissa, Venäjällä, Algeriassa, Etiopiassa ja Ruandassa, liberaalia kapitalismia taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, Intiassa, Indonesiassa ja Japanissa. Milanovicin mukaan liberaali kapitalismi syntyi 1980-luvulla, jota ennen hallitsivat klassinen kapitalismi 1800-luvulta lähtien ja sosiaalidemokraattinen eurooppalainen kapitalismi sen ohella.^[13]

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. CD-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ Weber, Max (1927): General Economic History
3. ↑ Zwick, Mark & Zwick, Louise: G.K. Chesterton and Dorothy Day on Economics: Neither Socialism nor Capitalism (When I say 'Capitalism,' I commonly mean something that may be stated thus: 'That economic condition in which there is a class of capitalists roughly recognizable and relatively small, in whose possession so much of the capital is concentrated as to necessitate a very large majority of the citizens serving those capitalists for a wage.') 2001. Casa Juan Diego. Arkistoitu 7.4.2010. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
4. ↑ ^{a b} McConnell, Campbell R. and Brue, Stanley L., Microeconomics: Principles, Problems, and Policies. McGraw-Hill, 1992. p 38
5. ↑ François, Crouzet. The Victorian Economy. Routledge, 1982. p. 105
6. ↑ Stromberg, Joseph R.: The Political Economy of Liberal Corporatism. Center for Libertarian Studies, 1977. Teoksen verkkoversio.
7. ↑ von Mises, Ludwig: Human Action, The Market: Capitalism, s. 264–268. Irvington, NY: Foundation for Economic Education, 1996. Teoksen verkkoversio.
8. ↑ Tucker, Irvin B. (1997). Macroeconomics for Today, 553. 
9. ↑ Case, Karl E. (2004). Principles of Macroeconomics. Prentice Hall. 
10. ↑ "all of the capitalistic societies of the West have mixed economies that temper capitalism" with interventionist government regulation and social programs. Shafritz, Jay M. (1992). The HarperCollins Dictionary of American Government and Politics. HarperPerennial. P. 93
11. ↑ Eri valtioiden taloudellisen vapauden indeksit (Arkistoitu – Internet Archive)
12. ↑ Eric Aaron, What's Right? (Dural, Australia: Rosenberg Publishing, 2003), 75.
13. ↑ Timo Vihavainen: Kapitalismin kriisi (Alkuperäinen lähde aikakauslehti Foreign Affairs) 23.1.2020. Timo Vihavainen. Viitattu 23.1.2020.