Karelianismi

Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta. Karjalan tutkimusmatkailijoita on ollut tapana kutsua karelianisteiksi, kareliaaneiksi tai Karjalan-kävijöiksi.^[1] Karelianismi-käsite kehitettiin kuvaamaan 1890-luvun suomalaisessa taiteessa nähtyjä piirteitä, mutta se on tyyli-käsitteenä ongelmallinen. Karelianismina on haluttu nähdä muotokieleltään hyvin erilaisia teoksia, muun muassa realistisia ja symbolistisia teoksia. Karelianismi-käsitettä on käytetty ahkerasti kotiseututyössä ja yritystoiminnassa.^[2]

Romantiikka

---

Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.

Pääsuunnat

Romantiikka | Kansallisromantiikka

Muut virtaukset

Düsseldorfin koulukunta | Hudson River -koulukunta | Goottikulttuuri | Karelianismi

Aiheet

Vastavalistus | Romantiikan musiikki | Pittoreski | Subliimi | Yhtenäistaideteos | Boheemi | Ossianin laulut | Maailmantuska

Teokset

Medusan lautta | Vapaus johtaa kansaa

Tekijät

Ivan Aivazovski | Albert Bierstadt | William Blake | John Constable | Eugène Delacroix | Robert Wilhelm Ekman | Caspar David Friedrich | Henry Fuseli | Théodore Géricault | Francisco de Goya | Aleksander Lauréus | Friedrich Overbeck | Vasili Tropinin | William Turner

Karelianismin tavoitteena oli pyrkiä suomalaisen kulttuurin alkulähteelle, jollaiseksi Karjala usein kuviteltiin. Etnografisen tallentamisharrastuksen lisäksi haluttiin luoda erityinen kalevalainen kulttuuri eräänlaiseksi Euroopan homeroslaisen antiikin vastineeksi. Kalevalainen kulttuurimaisema löydettiin Karjalasta, jonka elämäntapaa pidettiin muinaisaikaisen sopusointuisena. Taiteilijoiden Karjala-innostuksen taustalla oli myös 1800-luvun lopun uusromantiikka.^[1]

Kuuluisia karelianisteja olivat kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Louis Sparre, Alpo Sailo, Pekka Halonen ja Albert Edelfelt sekä kirjailijat Eino Leino ja Juhani Aho. Gallen-Kallela kohotti kalevalaisen maailman kansainvälisestä symbolismista ja jugendin virtauksista vaikutteita saaneen ilmaisunsa olennaiseksi osaksi. Jean Sibeliukselle kansalliset aiheet olivat tärkeitä 1910-luvun alkuun asti. Myös valokuvaaja I. K. Inha kuvasi Karjalan maisemia kuuluisaksi tulleilla valokuvillaan ja arkkitehti Viktor Sucksdorff otti vaikutteita karjalaisuudesta ja kalevalaisuudesta. R. W. Ekmanin puolestaan hyödynsi Kalevalaa kuvitus- ja maalausaiheina.

1. ↑ ^{a b} Hannes Sihvo, Karjalan löytäjät, 1969
2. ↑ Waenerberg, Annika: Karelianismi kuvataiteessa – katoavasta luonnonvarasta ikiliikkujaksi. Nykytulkintojen Karjala, Nykykulttuurin tutkimuksen julkaisuja 91, 2007, s. 202-225.