Kasvikset

Kasviksilla tarkoitetaan ravitsemustieteessä yleensä meheviä kasvinosia, kuten vihanneksia, marjoja, hedelmiä sekä vihanneshedelmiä.^[1] Kasvikset voidaan jakaa lehtivihanneksiin, varsikasveihin, kasvishedelmiin, palkokasveihin, sipulikasveihin, kaaleihin, mukulakasveihin, maustevihanneksiin, hedelmiin, marjoihin ja sieniin.^[2]

Kasvien ei-meheviä siemeniä, kuten viljaa, kuivaherneitä, kuivapapuja ja pähkinöitä ei lasketa ravitsemustieteessä kasviksiksi, vaikka ne kuuluvatkin kasvikunnan tuotteisiin (engl. plant based). Sen sijaan leikkopavut eli papukasvin mehevinä poimitut palot luetaan kasviksiin.

Kasvikunnan tuotteiden biologinen jaottelu poikkeaa edellä mainitusta, sillä esimerkiksi tomaatti ja herneet ovat biologisessa mielessä hedelmiä^[3].

Perunan osuus on noin 30 prosenttia yhdysvaltalaisten kasvisten kulutuksesta^[4]. Lähes puolet maailmassa tuotetuista kasviksista päätyy jätteeksi^[5].

1. ↑ Kasvisten määrittely Kotimaiset kasvikset
2. ↑ Gummeruksen uusi keittokirja (Alkuteos: Bonniers Nya Kokbok). Britt Sandquist-Bolin. Gummerus 1988.
3. ↑ Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin. https://yle.fi/uutiset/3-6237951
4. ↑ Rachel Reiff Ellis: Carbs in Potatoes and How They Affect Blood Sugar WebMD. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
5. ↑ Worldwide food waste. https://www.unep.org/thinkeatsave/get-informed/worldwide-food-waste