Klassismin musiikki

Klassismi on länsimaisen taidemusiikin tyylikausi, joka sijoittuu noin vuosiin 1750–1820. Klassismin musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat melodiat, joita säestetään kevyillä harmonioilla. Klassismin aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa sonaatti, sinfonia ja jousikvartetto. Barokin aikana syntyneen oopperan suosio jatkui, mutta aikaisemman mahtipontisen ja jäykän opera serian rinnalle kehittyi keveämpiä ja koomisempia oopperan lajeja kuten opera buffa.

Klassismin loppupuolella musiikkielämän keskus siirtyi Wieniin, jossa ainakin uransa loppupuolella asuivat kaikki kolme merkittävintä aikakauden säveltäjää: Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven. Tämän vuoksi aikakautta nimitetään usein myös wieniläisklassismiksi.^[1][2]

Termillä klassinen musiikki tarkoitetaan usein koko länsimaisen taidemusiikin perinnettä. Tämä johtuu romantiikan aikana syntyneestä ajatuksesta taidemusiikin keskeisten historiallisten teosten kaanonista (taidemusiikin "klassikoista"), jotka aluksi koostuivat pääasiassa keskeisten klassismin ajan säveltäjien teoksista.^[3][4][5][2]

1. ↑ Murtomäki, Veijo: (Täys)klassismi Muhi. Viitattu 3.8.2007.
2. ↑ ^{a b} Murtomäki, Veijo: Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista Muhi. Viitattu 3.8.2007.
3. ↑ Grout et al., s. 480–481
4. ↑ Taidemusiikki Musiikin asiasanasto (MUSA). Arkistoitu 19.2.2006. Viitattu 3.8.2007.
5. ↑ Klassismi Musiikin asiasanasto (MUSA). Arkistoitu 31.12.2005. Viitattu 3.8.2007.