Kommunismi

Osa artikkelisarjaa
Kommunismi
Pääsuuntaukset Marxilaisuus Leninismi Maolaisuus Anarkistinen Primitiivinen Uskonnollinen Utopistinen
Alasuuntaukset Hoxhalaisuus Eurokommunismi Juche Marxismi-leninismi Neuvostojen kommunismi Stalinismi Titolaisuus Trotskilaisuus Vasemmistokommunismi Kristillinen kommunismi
Käsitteet Antikapitalismi Demokraattinen sentralismi Kansandemokratia Kommuuni Kommunistinen puolue Luokkataistelu Maailmanvallankumous Materialistinen historiankäsitys Palkkaorjuus Proletariaatin diktatuuri Reaalisosialismi Sosialistinen realismi Suunnitelmatalous Työläisneuvosto Vallankumous
Henkilöt Babeuf Brežnev Castro Engels Gorbatšov Gramsci Guevara Ho Hoxha Hruštšov Kropotkin Kim Kollontai Lenin Luxemburg Mao Mahno Marx More Owen Stalin Tito Trotski
Internationaalit Ensimmäinen internationaali Toinen internationaali Komintern Neljäs internationaali
Lisää aiheesta Anarkismi Antikommunismi Järjestöt Kommunismin historia Kommunismi Suomessa Suomen Kommunistinen Puolue Taistolaisuus Kommunistinen manifesti Kommunistiset symbolit Kansainvälinen Neuvostoliitto historia Sosialismi Työväenliike Vasemmisto
n k m

Osa artikkelisarjaa
Sosialismi
Historia Valistus Ranskan suuri vallankumous Euroopan hullu vuosi
Pääsuuntaukset Reformismi Demokraattinen sosialismi Kommunismi Marxilaisuus Sosiaalidemokratia Syndikalismi
Alasuuntaukset Afrikkalainen Agraarisosialismi Anarkososialismi Anarkismi Arabi Autonominen Blanquismi Ekososialismi Deleonismi Kiinalainen Kristillinen Islamilainen Markkinat Vasemmistolainen Valtio Utopistinen
Käsitteet Ammattiliitto Egalitarismi Jakamistalous Kansallistaminen Kansainvälisyys Kollektivismi Kommuuni Luokkataistelu Mutualismi Osallisuustalous Osuustoiminta Reaalisosialismi Solidaarisuus Sosialistinen markkinatalous Suunnitelmatalous Talousdemokratia Työpaikkademokratia Työväenliike Työläisneuvosto
Henkilöt Ali Allende Attlee Babeuf Bakunin Barone Bernstein Blanc Blum Bookchin Cabet Chomsky Corbyn Craxi Debs Dewey Douglas Du Bois Einstein Engels Erlander Fourier Gerhardsen Goldman Herzen Ho Hoxha Jaurès Kastoriádis Kautsky Keller Kreisky Kropotkin Lavrov Lassalle Lenin Luxemburg Mahno Mao Malatesta Markievicz Marx Mitterrand Morris Mouffe Nagy Nasser Neurath Orwell Owen Pannekoek Pertini Plehanov Polanyi Proudhon Russell Saint-Simon Suslov E. Thompson W. Thompson Trotski West Zinn Žižek Äiti Jones
Organisaatiot Euroopan vasemmistopuolue Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue DNML Kansainvälinen työväenliitto IUSY Progressiivinen allianssi Sosialistinen internationaali Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Toinen internationaali Vasemmistoliitto Luettelo sosialistista puolueista
Lisää aiheesta Anarkismi Marxilainen filosofia Progressivismi Talousjärjestelmä Talouslaskennan ongelma Vasemmistolibertarismi
n k m

Kommunismi (latinan sanasta communis, ”jaettu”, ”yhteinen”^[1]) tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa vallitsee tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistus, sekä poliittista ideologiaa, joka pyrkii tällaisen yhteiskunnan luomiseen.^[2][3]

Poliittisia ja uskonnollisia liikkeitä ja ajatuksia, jotka ovat kannattaneet yhteisomistusta ja tasajakoa, on esiintynyt antiikin Kreikasta (Platonin Valtio), keskiajalle (esimerkiksi kristilliset luostariliikkeet, Thomas Moren Utopia) ja uudelle ajalle (esimerkiksi ”diggers” Englannissa 1600-luvulla).^[1] Sanoja kommunismi ja sosialismi oli puhekielessä alettu käyttää Ranskassa luultavasti 1820- ja 1830-luvuilta lähtien.^[4][5] Kommunismin käsite tuli laajemmin tunnetuksi, kun Karl Marx ja Friedrich Engels alkoivat kutsua itseään kommunisteiksi erottuakseen muista sosialisteista. Heidän toimestaan pieni saksalainen emigranttijärjestö Oikeamielisten liitto nimettiin uudelleen Kommunistien liitoksi, ja he kirjoittivat sille 1848 ohjelman nimeltä Kommunistinen manifesti.^[1] Myöhemmin Marx jakoi proletariaatin tekemää vallankumousta seuraavan yhteiskunnan sosialistiseen ja kommunistiseen vaiheeseen.^[6]

Työväenpuolueet kutsuivat 1800-luvulla itseään sosiaalidemokraattisiksi puolueiksi, mutta vuonna 1918 Venäjän sosialidemokraattinen puolue muutti nimensä Venäjän kommunistiseksi puolueeksi. Syynä nimenvaihtoon oli se, että Euroopan sosiaalidemokraattiset puolueet vastustivat bolševikkidiktatuurin perustamista Venäjälle vuonna 1917. Leninin mielestä sosiaalidemokratian nimi oli näin häpäisty.^[7] Tämän jälkeen kommunismin käsite alkoi yhdistyä venäläisiin kommunisteihin ja heidän politiikkaansa. Vuonna 1919 he perustivat eri maiden kommunististen puolueiden ohjaamista varten Kommunistisen internationaalin.

1. ↑ ^{a b c} Dagger, Richard: Communism Encyclopædia Britannica. 13.11.2019. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 14.12.2021.
2. ↑ kommunismi. ”kommunismi. pol. aatesuunta, joka tähtää tuotantovälineiden ja hyödykkeiden yhteisomistukseen; vastaava yhteiskuntajärjestelmä. Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2021. Viitattu 15.12.2021.
3. ↑ Sosiologi Robert K. Merton nimitti kommunismiksi myös tieteenfilosofian eettistä periaatetta, jonka mukaan tieteellisen tiedon tulisi olla yhteistä omaisuutta ja kaikkien saatavilla (Merton 1968, Social Theory and Social Structure)
4. ↑ Hodges 2014, s. 8
5. ↑ communism History Dictionary. Emerson Kent.com. Viitattu 23.12.2o22.
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :3 ei löytynyt
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :4 ei löytynyt