Koraani

Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle

Koraani (arab. القرآن‎, al-Qurʼān) on islaminuskon pyhin teksti. Muslimit uskovat, että se sisältää profeetta Muhammedin Jumalalta saamat ilmestykset, jotka alkoivat vuonna 610 ja jatkuivat profeetan kuolemaan saakka vuoteen 632. Pituudeltaan kirja on vajaa puolet Uudesta Testamentista. Islamin kaikki suuntaukset hyväksyvät Koraanin arvovallan, ja kirjan sisällöstä vallitsee laaja yksimielisyys.

Koraani on islamilaisen käsityksen mukaan luomaton ja ollut aina olemassa. Se on Jumalan omaa puhetta.[1] Muslimit kohtelevat Koraania äärimmäisen kunnioittavasti. Muslimien suhde Koraaniin poikkeaa kristittyjen tavasta lukea Raamattua. Koraania luetaan arabian kielellä ääneen. Toimitus on rituaali, jossa tekstin ymmärtäminen ei ole pääasia. Muslimeista vain viidesosa puhuu arabiaa,[2] ja heistäkin harva osaa Koraanin klassista kieltä.[3] Koraanin tekstien ulkoa osaaminen on arvostettu taito. Islamilaisen maailman koulukasvatus olikin 1900-luvulle asti pääasiassa arabiankielisen Koraanin ulkolukua koraanikouluissa.

Muslimit uskovat, että Koraani koottiin kirjaksi heti Muhammedin kuoltua 630-luvulla kalifi Abu Bakrin määräyksestä, mutta koska teksteistä syntyi erimielisyyttä, se koottiin uudelleen 640-luvulla kalifi Uthmanin johdolla.[4] Myös länsimaissa tutkijoiden enemmistö uskoo, että teos sisältää profeetta Muhammedin saamat ilmestykset Mekassa ja Medinassa.[5] Islamin tutkimus on kuitenkin lännessä jakautunutta. Jotkut ovat kyseenalaistaneet joko kirjoitusajankohdan, kirjan tekijän, kirjoituspaikan tai nämä kaikki.[6] Eräät ovat sitä mieltä, että Koraanin tekstit ovat peräisin Arabian niemimaan ulkopuolelta, mahdollisesti Syyriasta tai Persiasta. John Wansbrough piti 800-luvun vaihdetta oikeampana Koraanin kokoamisaikana, koska teokseen ei ole viitattu sitä ennen.[7] Joitakin Koraanin osia sisältäviä käsikirjoituksia on kuitenkin radiohiiliajoitettu 500–600-luvuille, mikä todistaa, että vähintään osa sen teksteistä on hyvin vanhoja.[8]

Koraanin vanhimmat käsikirjoitukset osoittavat, että Koraanin tekstit oli aluksi kirjoitettu puutteellisena konsonanttikirjoituksena, joissa eri konsonantteja ei aina erottanut toisistaan.[9] Tämän takia varhaisin teksti ennen diakriittisten pisteiden lisäämistä on ollut osittain lukukelvotonta, ja keskustelua on herättänyt se, onko pisteet lisätty oikein.[10]

Koraani ei ole ainoa islamin pyhä teksti. Islaminuskon arvovaltaisiin lähteisiin kuuluvat hadith -kokoelmat ja niiden joukosta etenkin "kuusi kirjaa" (Kutub al-Sittah), jotka kertovat Muhammedin esikuvallisesta elämäntavasta.[11] Vaikka Koraani nauttii islamissa ylimmän auktoriteetin asemaa, paikka on oikeastaan rituaalinen. Koraania luetaan hadith-perinteen lävitse, joka siten on käytännössä Koraania tärkeämpi uskon lähde.[12]

  1. Hämeen-Anttila 2001, s. 19.
  2. Ernst, 2001, s. 3; Hämeen-Anttila 2004, s. 89
  3. Hämeen-Anttila, 2004, s. 89
  4. Hämeen-Anttila 2006, s. 83–84
  5. Ernst 2011, s. 26
  6. Reynolds, Gabriel Said: Introduction, Quranic studies and its controversies., s. 10. Teoksessa: Reynolds, Gabriel Said (toim.). The Quran in its Historical Context. Routledge.. Routledge, 2008.
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :0 ei löytynyt
  8. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :6 ei löytynyt
  9. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :11 ei löytynyt
  10. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Nimetön-rECk-1 ei löytynyt
  11. Goldziher 1971, s. 240–241
  12. Hämeen-Anttila, 2004, s. 96

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search