Kotilot

Kotilot
Viinimäkikotilo (Helix pomatia)
Viinimäkikotilo (Helix pomatia)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Kotilot
Gastropoda
Cuvier, 1795
Alaluokat[1]
Katso myös

  Kotilot Wikispeciesissä
  Kotilot Commonsissa

Kotilot (Gastropoda) on suurin nilviäisten pääjäksoon (Mollusca) kuuluvista eläinluokista. Nykyisin tunnettuja kotilolajeja on noin 73 000, mikä on noin 85 % kaikista nilviäisistä. Näistä noin 40 000 elää merissä, 28 500 maalla ja 5 300 sisävesissä.[2]

Maakeuhkokotilon anatomiaa. 1 kuori, 2 maksa, 3 keuhko, 4 peräaukko, 5 hengitysaukko, 6 silmä, 7 tuntosarvi, 8 aivoganglio, 9 sylkikanava, 10 suu, 11 ruumis, 12 sylkirauhanen, 13 sukuaukko, 14 penis, 15 vagina, 16 limarauhanen, 17 munanjohdin, 18 nuolipussi, 19 jalka, 20 maha, 21 munuainen, 22 vaippa, 23 sydän, 24 siittiöjohdin

Kotiloilla on vahva jalka, jonka aaltomaisten lihassupistusten avulla ne liikkuvat (tästä tulee myös niiden "mahajalkaisia" tarkoittava tieteellinen nimi), silmät ja yksi tai kaksi paria tuntosarvia. Kotiloilla on yleensä kuori, jonka muoto vaihtelee suuresti. Kuori on kalsiumkarbonaattia, joten kuorelliset kotilot voivat elää vain alueilla, joilla ainetta esiintyy. Osa kotiloista on kuorettomia, ja niitä kutsutaan etanoiksi.[3] Niiden kuori on surkastunut ja jäänyt vaipan sisään. Kotiloita elää niin meressä, makeassa vedessä kuin maalla. Perinteisesti kotilot jaettiin kolmeen alaluokkaan, etukiduskotilot (Prosobranchia), takakiduskotilot (Opistobranchia) ja keuhkokotilot (Pulmonata), mutta tämä jako ei enää vastaa nykyistä käsitystä kotiloiden kehityshistoriasta ja luokituksesta. Kotiloita on niin kasvinsyöjiä ja raadonsyöjiä kuin petojakin. Myrkkypiikillä saalistavat australialaiset keilakotilot voivat olla vaarallisia ihmisellekin. Tyhjästä merikotilon kuoresta voidaan käyttää nimitystä ”näkinkenkä”.

Pienimmät kotilot ovat millimetrien kokoisia, suurimmat ovat yli 90 cm. Suurin maakotilo on tiikerikotilo (Achatina achatina), jonka kuori saattaa kasvaa noin 30 cm:n mittaiseksi.[4]

Kotiloita on hyödynnetty ravintona kauan, ja niitä pidetään usein gastronomisena herkkuna. Kotiloita pidetään myös terraarioissa lemmikkeinä, joista suosituin on akaattikotilo (Achatina fulica).

  1. Gastropoda MolluscaBase (WoRMS) 15.10.2023
  2. MolluscaBase: Statistics (12.10.2023)
  3. ”Kotilot ja etanat”, Otavan suuri ensyklopedia, 4. osa (Juusten–Kreikka), s. 3210–3212. Otava, 1978. ISBN 951-1-04658-6.
  4. Nordsieck, R.: [1] Amazing Facts About Snails (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search