Kreikka

Helleenien tasavalta Ελληνική Δημοκρατία (Ellinikí Dimokratía)
lippu vaakuna
Kreikan sijainti kartalla.   Kreikka   Euroopan unionin jäsenmaat
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Katerína Sakellaropoúlou
Pääministeri	Kyriákos Mitsotákis
Pääkaupunki	Ateena (664 046 as.) 38°00′N, 23°43′E
Muita kaupunkeja	Thessaloniki, Patras, Iraklion, Lárisa, Vólos
Pinta-ala
– yhteensä	131 957 km² [1] (sijalla 95)
– josta sisävesiä	0,867 %
Väkiluku (2011)	10 815 197 [2] (sijalla 76)
– väestötiheys	80,91 as. / km²
– väestönkasvu	–0,03 % [1] (2016)
Viralliset kielet	kreikka
Valuutta	Euro (€) (EUR)
BKT (2015)
– yhteensä	286 miljardia USD[1]  (sijalla 55)
– per asukas	26 400 USD
HDI (2019)	0,888 [3] (sijalla 32)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	4,0 % [1]
– teollisuus	15,2 % [1]
– palvelut	80,8 % [1]
Aikavyöhyke	UTC+2
– kesäaika	UTC+3
Itsenäisyys – Osmanien valtakunnasta	julistautui 25. maaliskuuta 1821, tunnustettu 3. helmikuuta 1830
Lyhenne	GR
– ajoneuvot:	GR
– lentokoneet:	SX
Kansainvälinen suuntanumero	+30
Tunnuslause	Elefthería í thánatos (”Vapaus tai kuolema”)[4]
Kansallislaulu	”Ýmnos eis tin Eleftherían (”Hymni vapaudelle”)”
Edeltäjä(t)	Kreikan kuningaskunta
Infobox OKNimi-testi OK

Kreikka (kreik. Ελλάδα, Elláda, kath.kreik. Ελλάς, Ellás, m.kreik. Ἑλλάς, Hellas), virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta^[5] (kreik. Ελληνική Δημοκρατία, Ellinikí Dimokratía), on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.^[1][2]

Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.^[6]

Kreikan historia on pitkä. Maa on ollut asuttu vähintään 200 000 vuoden ajan. Kreikka on Euroopan varhaisimman korkeakulttuurin minolaisen kulttuurin syntymäpaikka. Antiikin Kreikka oli koko länsimaisen sivistyksen kehto, ja länsimaisen demokratian, filosofian, tieteen ja taiteen syntymäpaikka. Myöhemmin Kreikasta tuli osa Makedonian valtakuntaa. Sittemmin se oli keskeinen osa Rooman valtakuntaa ja sen perillistä Bysantin valtakuntaa. Vuoteen 1500 mennessä Osmanien valtakunta oli vallannut suuren osan maasta. Osassa maata valtaa piti myös Venetsian tasavalta. Kreikka aloitti vapaustaistelun vuonna 1821 ja itsenäistyi Osmanien valtakunnasta lopullisesti vuonna 1830.^[7] Osoituksena pitkästä historiasta Kreikassa on 18 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta.^[8]

Nykyinen Kreikka on parlamentaarinen tasavalta. Maa on Yhdistyneittein kansakuntien perustajajäsen sekä Euroopan unionin, OECD:n, WTO:n, ETYJ:in ja puolustusliitto Naton jäsen. Kreikka on markkinatalous ja Balkanin alueen suurin talous. Sen bruttokansantuote asukasta kohden on eri tilastoissa maailman 38.–40. suurin.^[9][10] Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on euro. Kreikkalaisten enemmistö puhuu kreikan kieltä ja kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.^[1]

1. ↑ ^{a b c d e f g h} Greece The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
4. ↑ Tämä oli alun perin vuonna 1821 osmanivaltaa vastustaneiden vallankumouksellisten motto.
5. ↑ Tietoa Kreikasta 17.7.2014. Suomen suurlähetystö Ateena. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 17.6.2018.
6. ↑ Geography of Greece Greeka.com. Viitattu 19.9.2016.
7. ↑ ”The History of Greece”, The Greek Islands, s. 27–45. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK, 2013. ISBN 978-1-40938-631-5.
8. ↑ Greece: Properties inscribed on the World Heritage List UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 17.10.2016.
9. ↑ World Economic Outlook Database International Monetary Fund. Viitattu 17.10.2016.
10. ↑ National Accounts Main Aggregates Database United Nations Statistics Division. Viitattu 17.10.2016.