Kristillisdemokratia

Osa artikkelisarjaa
Kristillisdemokratia
Käsitteet Katolinen yhteiskuntaoppi Arvokonservatismi Distributismi Dynaaminen konservatismi Hyvinvointivaltio Ihmisarvo Kristillinen etiikka Kommunitarismi Konservatiiviliberalismi Läheisyysperiaate Oikeutettu sota Sekatalous Solidaarisuus Sosiaalinen markkinatalous Tilanhoitajaetiikka Uuskalvinismi
Henkilöt Adenauer van Agt Andreotti Belloc Busch Chesterton De Gasperi de Hoop Scheffer Dooyeweerd Hägglund Figl Erhard Essayah Juncker Kallis Klaus Kohl Kuyper Leo XIII Lewis Maritain Martens Moro Merkel Montalva Lubbers Pius XI Raab Schuman Schumacher Svensson Sturzo
Teokset Rerum novarum Centesimus annus
Järjestöt Euroopan kansanpuolue Euroopan konservatiivit ja reformistit Euroopan kristillinen poliittinen liike Kristillisdemokraattinen Internationaali Konrad Adenauer -säätiö Martens-keskus Center for Public Justice KDUN
Maittain CDA Alankomaat CDU Saksa CSU Baijeri CVP Sveitsi DC Italia KDNP Unkari KD Ruotsi KD Suomi KD Tanska KRF Norja ÖVP Itävalta Luettelo kristillisdemokraattisista puolueista
Lisää aiheesta Kristillinen sosialismi Kristillinen oikeisto Liberaali demokratia Sosiaalidemokratia
n k m

Kristillisdemokratia on poliittinen näkemys ja liike, joka perustuu demokratiaan ja kristillisiin arvoihin. Kristillisdemokraattinen liike sai alkunsa Euroopassa 1800-luvun puolivälissä, erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Saksassa ja Ranskassa. Kristillisdemokraattisten järjestöjen juuret ovat katolisissa kulttuuri- ja hyväntekeväisyysjärjestöissä sekä työntekijäjärjestöissä. Kristillisdemokraattiset liikkeet kasvoivat erityisesti toisen maailmansodan jälkeen kootessaan yhteen eri väestöryhmiä. Kristillisdemokratialla ja sen eräällä johtohahmolla, Konrad Adenauerilla, on ollut erityinen rooli esimerkiksi nykymuotoisen Saksan kehityksessä.^[1]

Kristillisdemokratian hengellinen ja poliittinen perusta kokoaa yhteen kristillisten kirkkojen yhteiskuntaeettiset käsitykset, valistuksen liberaalin perinteen ja kansalaisten arvojen vaalimisen, jossa perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Kristillisdemokratian peruskäsitys on kristillisessä ihmiskäsityksessä. Kristillisdemokraattisilla puolueilla on historiansa aikana ollut merkittävä eurooppalaisten maiden politiikassa sekä Euroopan yhdentymisprosessin käynnistämisessä.^[1]

Kristillisdemokraattinen käsitys politiikasta, kristillinen ihmiskäsitys ja kristillinen yhteiskuntaetiikka ovat vaikuttaneet merkittävästi sodanjälkeisiin perustuslakeihin. Kristillisdemokratiasta on muodostunut toisen maailmansodan jälkeen vastapaino kaikenlaiselle yksilön vapauksien alentamiselle satunnaisten tarpeiden, kuten kansakeskeisyyden tai luokka-ajattelun tai totalitaaristen ideologioiden varjolla. 1990- ja 2000-luvulla kristillisdemokratiassa ovat vahvistuneet yhteisöllisyyttä korostavat ja liiallista yksilökeskeisyyttä vastustavat ajatukset. Kristillisdemokraattinen politiikka on pyrkinyt muodostamaan ratkaisuja kiireellisen arjen haasteisiin kristillisestä arvopohjasta käsin.^[2]

Kristillisdemokratian nähdään kuuluvan usein konservatismin kirjoon. Kristillisdemokratian periaatteet pohjautuvat Raamatun mukaisiin käskyihin ja kehotuksiin. Suomessa kristillisdemokraattista suuntausta edustaa Kristillisdemokraatit.^[3]

1. ↑ ^{a b} Christian Democracy, s. 7
2. ↑ Christian Democracy 2011, s. 17–22
3. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 253. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.