Kristinuskon historia

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu
n k m

Kristinuskon historia alkoi ensimmäisellä vuosisadalla Rooman valtakunnassa. Kristinusko perustuu Jeesus Kristukseen, joka Uuden testamentin evankeliumien mukaan ristiinnaulittiin Jerusalemissa noin vuonna 30. Jeesuksen seuraajat jatkoivat hänen kuoltuaan hänen opetustensa noudattamista ja ryhtyivät julistamaan hänen ylösnousemistaan. Tärkeimpiä kristinuskon varhaisista levittäjistä oli Paavali.

Kristinusko keräsi kannattajia Rooman valtakunnassa ja erkaantui juutalaisuudesta. Siitä tuli Rooman valtionuskonto vuonna 380. Kristinuskon pyhäksi kirjaksi koottiin Raamattu ja sen Uusi testamentti.

Keskiajalla 1000-luvulla kristinusko jakaantui läntiseen katoliseen kirkkoon, jota johtaa paavi, ja itäiseen ortodoksiseen kirkkoon. Katolisesta kirkosta erkaantui 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa protestanttinen liike.

Kristinusko levisi 1400-luvulta alkaen Välimeren seudulta ja Euroopasta myös Afrikkaan, Aasiaan ja Amerikkaan. Nykyajan kristinuskoa luonnehtii hyvin voimakas jakautuminen.