Kruununsiirtomaa

Kruununsiirtomaa (engl. Crown Colony) oli yksi niistä siirtomaatyypeistä, joihin Britannian imperiumin siirtomaat hallinnollisesti jaoteltiin.

Kruununsiirtomaita hallitsi alkujaan Britannian monarkin, myöhemmin siirtomaaviraston nimittämä kuvernööri.^[1] Ensimmäinen kruununsiirtomaan tavoin hallittu siirtomaa, josta tosin ei silloin vielä tätä nimitystä käytetty, oli nykyisin Yhdysvaltoihin kuuluva Virginia, jonka hallinto siirtyi Virginia Companylta monarkille 1624.^[2]

Kruununsiirtomaa-nimitystä käytettiin 1800-luvun puoliväliin saakka etupäässä niistä siirtomaista, jotka Britannia oli saanut muita siirtomaavaltoja vastaan käymissään sodissa. Sellaisia olivat esimerkiksi Trinidad ja Brittiläinen Guayana. Tämän jälkeen nimitystä alettiin käyttää lähes kaikista muista siirtomaista paitsi Intiasta sekä Kanadasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista, joissa asui runsaasti Britanniasta muuttaneita siirtolaisia ja joita myöhemmin alettiin nimittää dominioiksi.^[3] Myöhemmin kruununsiirtomaista erotettiin omaksi ryhmäkseen protektoraateiksi kutsutut alueet, joissa oli Britannian varuskuntia, mutta joissa alkuperäisväestöllä oli ainakin jonkinasteinen itsehallinto.^lähde?

Termiä kruununsiirtomaa käytettiin vuoteen 1981 saakka. Tällöin säädetyssä kansalaisuuslaissa annettiin vielä jäljellä olleille siirtomaille, paitsi juuri tuolloin itsenäistyneelle Belizelle, uusi nimitys: Britanniasta riippuvaiset alueet. Alueita oli kuitenkin enää jäljellä vain harvoja, sillä valtaosa oli jo sitä ennen saanut itsenäisyyden. Vuodesta 2002 lähtien alueista on käytetty nimitystä Britannian merentakaiset alueet.^lähde?

1. ↑ Edward Jenks: The Government of the British Empire, Little Brown 1918
2. ↑ Andrew Porter: The Nineteenth Century, The Oxford History of the British Empire, Volume III, s. 477, Oxford University Press 1998, ISBN 0199246785
3. ↑ James Olson: Historical Dictionary of the British Empire, s. 343, Greenwood Publishing Group 1996, ISBN 0-313-29366-X