Kurskin taistelu

Tätä artikkelia on pyydetty laatuarvioitavaksi. Keskustelun tavoitteena on varmistaa, että artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Mikäli artikkeli läpäisee arvioinnin, se merkitään joko lupaavaksi artikkeliksi tai hyväksi artikkeliksi. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.

Kurskin taistelu
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa
Operaatio Zitadelle eli Kurskin mutkan taistelu. Oranssilla on merkitty saksalaisten eteneminen Harkovan kolmannen taistelun aikana ja vihreällä Kurskin taistelun alkuvaiheessa valloitettu alue.
Päivämäärä: 4.–22. heinäkuuta 1943 Paikka: Kursk, Neuvostoliitto Lopputulos: Neuvostoliiton voitto
Osapuolet
Neuvostoliitto	Saksa
Komentajat
Georgi Žukov Nikolai Vatutin Konstantin Rokossovski Markian Popov Ivan Konev Pavel Rotmistrov Sergei Rudenko Kirill Moskalenko Aleksandr Novikov	Erich von Manstein Günther von Kluge Walter Model Hermann Hoth Werner Kempf Otto Deßloch Robert Ritter von Greim Heinz Guderian Alfred Jodl
Vahvuudet
Operaatio Zitadelle 1 900 000 sotilasta[1] 5 100 panssarivaunua[1] 31 400 tykkiä ja kranaatinheitintä[1] 1 000 raketinheitintä[1] 3 500 lentokonetta[1]	Operaatio Zitadelle 777 000 sotilasta[2] 2 451 panssarivaunua[2] 7 500 tykkiä ja kranaatinheitintä[2] 1 830 lentokonetta[2]
Tappiot
Kurskin taistelu[a] 70 330 kuollutta ja kadonnutta[1] 107 517 haavoittunutta ja sairastunutta 1 614 panssarivaunua ja rynnäkkötykkiä[1] 3 929 tykkiä ja kranaatinheitintä[1] 459 lentokonetta[1] Neuvostoliiton vastahyökkäys[b] noin 860 000 miestä[3]	Operaatio Zitadelle[c] 9 400 kaatunutta[4] yhteensä 56 000 miestä[4] 280 panssarivaunua[4] 193 lentokonetta[1] Kurskin taistelu[d] 13 379 kuollutta[1] 61 954 haavoittunutta[1] 3 945 kadonnutta[1] Neuvostoliiton vastahyökkäys[b] 365 000 miestä[5]
↑ 5.–23. heinäkuuta 1943. ↑ a b Heinä–lokakuu 1943. ↑ 5.–12. heinäkuuta 1943. ↑ 5.–31. heinäkuuta 1943.
n k m Itärintama Meritaistelut Itämeri Mustameri Jäämeri 1941 Barbarossa Brest Białystok–Minsk Baltia Brody Bessarabia Smolensk Uman Odessa Kiova Tallinna Leningrad Asovanmeri 1. Harkova 1. Krim Sevastopol Rostov Gorki Moskova Suomi Kertš Tšetšenia 1942 Talvioffensiivi Lupana Barvenkovo–Lozova Ržev Toropets–Holm Demjansk Holm 2. Harkova Operaatio sininen Voronež Stalingrad Kaukasus Ržev-Sytšovka Vahriselkä Velikije Luki Mars Saturnus 1943 Iskra Ostrogožsk–Rossoš Voronež–Harkova Pohjantähti 3. Harkova Kursk 4. Harkova Mius–Donets Hyökyaalto Polkovodets–Rumjantsev Donbass 2. Smolensk Lenino Dnepr Nevel 1944 Dneper–Karpaatit Leningrad–Novgorod Korsun Narva 2. Krim 1. Jassy–Kišinjov Karjala Bagration Lvov–Sandomierz Doppelkopf 2. Jassy–Kišinjov Dukla Pass Baltia Belgrad Debrecen Petsamo–Kirkenes Kuurinmaa Gumbinnen Budapest 1945 Veiksel–Oder Länsi-Karpaatit Itä-Preussi Sleesia Breslau Sonnenwende Itä-Pommeri Balaton Määri–Ostrava Wien Bratislava–Brno Berliini Praha

Kurskin taistelu oli merkittävä Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu toisen maailmansodan itärintamalla 4.–22. heinäkuuta 1943. Se käynnistyi saksalaisten pihtihyökkäyksellä (operaatio Zitadelle, ’Linnoitus’), jolla pyrittiin oikaisemaan Kurskin kaupungin lähelle syntynyt rintaman mutka, saartamaan pullistumaan sijoitetut neuvostojoukot ja palauttamaan strateginen aloite, jonka Saksa oli Stalingradin taistelun jälkeen menettänyt Neuvostoliitolle. Neuvostojoukot pysäyttivät saksalaiset ja aloittivat menestyksekkään vastahyökkäyksen, joka työnsi saksalaisia länteen satoja kilometrejä ja vapautti useita merkittäviä Länsi-Venäjän ja Ukrainan kaupunkeja vihollismiehityksestä.

Kurskin taistelu oli maailmanhistorian suurin panssaritaistelu. Taisteluun osallistui Neuvostoliiton puolelta noin kaksi miljoonaa sotilasta ja Saksan puolelta lähes miljoona. Panssarivaunuja ja taistelulentokoneita oli kummallakin puolella tuhansia. Neuvostoliittolaisten tappiot olivat huomattavasti saksalaisia suuremmat, mutta heillä oli myös isommat reservit. Hyökkäyksellä oli puna-armeijalle suuri psykologinen merkitys, sillä Saksan kesähyökkäys oli nyt ensimmäistä kertaa pysäytetty ennen merkittävää läpimurtoa. Saksan sodanjohdossa tappio johti riitoihin ja syntipukkien etsintään, ja kansallissosialistisen puolueen asevoimia kohtaan tuntema epäluulo voimistui.

1. ↑ ^{a b c d e f g h i j k l m} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Clodfelter ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c d} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä FZ166-167 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä B564 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä FZ239 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä W190-191 ei löytynyt