Kuuropilvi

Melko tyypillinen alasimen muotoinen kuuro- ja/tai ukkospilvi, Cumulonimbus capillatus incus, kaukaa nähtynä.
Ukkospilven pohja on usein tumma, koska kilometrejä paksu pilvimassa peittää auringonvaloa tehokkaasti.

Kuuropilvi eli ukkospilvi (Cumulonimbus) on erittäin korkea, monesti tornimainen ja jopa yli 20 kilometrin korkeuteen ulottuva kumpupilvi. Ukkospilvet ovat Suomessa tyypillisesti 10 kilometrin luokkaa, kun taas tropiikissa pilvi voi yltää jopa 22 kilometriin. Suomessakin on kuitenkin havaittu jopa 16 km korkeuteen yltäviä kuuropilviä.

Kuuropilvi sataa kuuroittaista rankkasadetta, rakeita ja monesti, joskaan ei aina, ukkostaa.

Kuuropilvi syntyy, kun kohoavan kumpupilven vesipisarat alkavat jäätyä.

Sadekuurot ja ukkonen liittyvät aina epävakaaseen ilmakehään. Ukkonen vaatii suurempaa ilmakehän epävakaisuutta kuin pelkkä sadekuuro. Suomessa ilmakehä on epävakaisin heinäkuussa, joka on lämpimin kuukausi. Tällöin muodostuu monesti niin sanottuja iltapäiväkuuroja, joissa voi olla ukkosta mukana.

Kuuropilvi näyttää kauempaa katsoen hohtavan valkealta auringon paisteessa, ja pilven yläosassa näkyy monesti kuituista alasimenmuotoista rakennetta. Kun pilvi tulee lähelle, sen varjoisa alaosa näyttää tummanharmaalta. Kuuropilvi on hyvin paksu ja pimentää takanaan olevan auringon valon.

Monesti ukkospilven mustassa alaosassa nähdään pilven etenevässä osassa maahan päin roikkuva kieleke, vyörypilvi. Ukkospilven alla ja sivulla näkyy monesti nopeasti muotoaan muuttavia ja vauhdilla kulkevia repalepilviä, jotka kulkevat eri suuntaan kuin itse ukkospilvi ja muut taivaan pilvet. Tämä kannattaa huomata, jos arvailee, tuleeko ukkonen tai sade päälle.

Ukkospilvestä voi Suomenkin oloissa syntyä joskus pieni pyörremyrsky, trombi.

Ukkospilven alasimen alapuolella on joskus utaremaisia ulokkeita, utarepilviä (Cumulus mammatus), jotka osoittavat alaspäin. Ne syntyvät nousuvirtauksen kääntyessä laskuvirtaukseksi, kun nousuvirtaus heijastuu troposfäärin ylärajasta, tropopaussista. Tämä kertoo nousuvirtauksen voimasta, minkä vuoksi mammatuspilvet liitetään usein intensiivisen salamoinnin mahdollisuuteen.

Talvella kuuropilvet ovat useimmiten matalia. Pääosin se johtuu siitä, että kylmä ilmakehä on kesäistä lämmintä vakaampi. Lisäksi troposfäärin yläraja on alempana kuin kesällä.


© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search