Laulujen laulu | |
---|---|
שיר השירים | |
Tanak Ketuvim |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
![]() Laulujen laulu. Gustave Moreau, 1852. |
|
Synty | |
Ajoitus | vanhoja runoja, lopullinen muoto 300–200-luvulla eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | runollinen kirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | Laul. l. |
Lukuja | 8 |
Jakeita | 117 |
Edeltävä: < Saarn.Seuraava: Jes. > |
|
Laulujen laulu eli (Salomon) Korkea veisu (hepr. שיר השירים, Shir Hashirim, ”Laulujen laulu”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin runollisista kirjoista. Se on Raamatun 22. kirja ja heprealaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin neljäs kirja.
Laulujen laulu on rakkausrunoutta, jossa nainen ja mies puhuvat vuoronperään. Sen sisällössä on paljon vertauksin ja metaforoin kuvattua peitekielistä mutta häpeämätöntä erotiikkaa.[1]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search