Leonhard Euler

Leonhard Euler
Jakob Emanuel Handmann, Leonhard Euler, 1753.
Jakob Emanuel Handmann, Leonhard Euler, 1753.
Henkilötiedot
Syntynyt15. huhtikuuta 1707
Basel, Sveitsi
Kuollut18. syyskuuta 1783 (76 vuotta)
Pietari, Venäjän keisarikunta
Koulutus ja ura
Tutkinnot Baselin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Johann Bernoulli
Instituutti Venäjän tiedeakatemia
Preussin tiedeakatemia
Oppilaat Johann Hennert
Joseph Lagrange
Tutkimusalue matematiikka ja fysiikka
Palkinnot Pariisin tiedeakatemian Grand Prize -palkinto
Asteroidi 2002 Euler
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Leonhard Euler (lausunta: [ˈɔʏlɐ], 15. huhtikuuta 1707 Basel18. syyskuuta (J: 7. syyskuuta) 1783 Pietari)[1] oli sveitsiläinen matemaatikko ja fyysikko, joka vietti suurimman osan elämästään Venäjällä ja Preussissa (nykyisessä Saksassa).[2] Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista matemaatikoista. Euler käytti ensimmäisenä käsitettä funktio (Gottfried Leibniz määritteli käsitteen 1694). Tämän lisäksi Euler aloitti muun muassa verkkoteorian ja variaatiolaskennan perusteiden tutkimisen. Häneltä ovat peräisin myös monet nykyisin käytettävät merkinnät, muun muassa summan, piin ja imaginaariyksikön merkintä.

Euler oli matemaattinen nero jo lapsena. Hän oli professorina Pietarissa ja myöhemmin Berliinissä. Euler oli luultavasti kaikkien aikojen tuotteliain matemaatikko, ja hän hallitsi 1700-luvun matematiikkaa (Eulerin aikakausi).[3] Hän kirjoitti elämänsä aikana noin 25 kirjaa, tutkielmaa ja noin 850 julkaisua. Euler tuotti vuosittain keskimäärin 800 sivua tieteellistä tekstiä, unohtamatta hänen laajaa kirjeenvaihtoverkostoaan. Postuumisti on julkaistu lähes 400 Eulerin kirjoitusta. On arvioitu, että noin neljännes tai jopa kolmannes kaikista tuon ajan fysiikkaan, matematiikkaan, mekaniikkaan, tähtitieteeseen ja navigointiin liittyvistä kirjoituksista on Eulerin kirjoittamia.[4] Viimeiset seitsemäntoista elinvuottaan Euler oli täysin sokea, mutta se ei estänyt häntä kirjoittamasta tieteellistä tekstiä.

Yksi tunnetuimmista Eulerin töistä on niin sanottu Eulerin identiteetti, jota on kutsuttu matematiikan kauneimmaksi kaavaksi.[5] Euler tunnetaan erityisesti matemaatikkona, mutta hän tutki myös fysiikkaa. Erityisesti hänen alaansa kuuluivat optiikka, magnetismi, sähkö ja mekaniikka. Hänen mielipiteensä valon luonteesta oli päinvastainen kuin Isaac Newtonin: Eulerin mukaan valo on aaltoliikettä eikä koostu hiukkasista, kuten Newton oli esittänyt teoksessaan Opticks. Eulerin artikkelit olivat tärkeässä osassa valon aaltoteorian yleistymisessä.

  1. Leonhard Euler
  2. Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 618–653. "Luku 21, Eulerin aika". Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6.
  3. McElroy, Tucker: A to Z of Mathematicians, s. 86. Facts on File, 2005. ISBN 978-081-605-338-4. (englanniksi)
  4. Assad, Arjang A.: Leonhard Euler: A brief appreciation Wiley InterScience. Viitattu 14.9.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kaunein ei löytynyt

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search