Liukumoduuli

Liukumoduuli eli liukukerroin (engl. shear modulus^[1], tunnus G, joskus S tai μ) on materiaalifysiikassa suure, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa leikkausjännityksen aiheuttamaa muodonmuutosta. Materiaalin liukumoduuli määritellään siitä koostuvaan kappaleeseen kohdistuvan leikkausjännityksen suhteena sen aiheuttamaan venymään.^[2]

${\displaystyle G\ {\stackrel {\mathrm {def} }{=}}\ {\frac {\tau _{xy}}{\gamma _{xy}}}={\frac {F/A}{\Delta x/l}}={\frac {Fl}{A\Delta x}}}$

missä

${\displaystyle \tau _{xy}=F/A\,}$ = liukujännitys

${\displaystyle F}$ on vaikuttava voima

${\displaystyle A}$ on pinta-ala, johon voima kohdistuu

${\displaystyle \gamma _{xy}}$ = liukuvenymä. Insinöörialoilla ${\displaystyle :=\Delta x/l=\tan \theta }$, muutoin ${\displaystyle :=\theta }$

${\displaystyle \Delta x}$ poikittainen siirtymä

${\displaystyle l}$ on alkupeärinen pituus^[3]

SI-järjestelmässä liukumoduulin yksikkö on sama kuin paineen, pascal (Pa), mutta suuruusluokkansa vuoksi se ilmoitetaan yleensä gigapascaleina (GPa) tai Yhdysvalloissa usein paunoina neliötuumaa kohti. Sen dimensio on M¹L⁻¹T⁻², missä voima on korvattu massan ja kiihtyvyyden tulolla.

1. ↑ Tapio Salmi, Sami Pajunen: ”Suomalais-englantilainen sanasto”, Lujuusoppi, s. 460. Pressus, 2010. ISBN 978-952-983567-6
2. ↑ Alan D. McNaught, Andrew Wilkinson: ”Shear modulis, G”, Compendium of Chemical Terminology, 2. ed. ("Gold Book"). IUPAC. doi:10.1351/goldbook.S05635 ISBN 0-86542-684-8 Teoksen verkkoversio.
3. ↑ Hannu Peltonen: ”Leikkausjännitys”, Insinöörin (AMK) fysiikka, osa I, s. 148. Lahden Teho-opetus Oy, 2005. ISBN 952-5191-17-6