Luce Irigaray

Luce Irigaray (s. 3. toukokuuta 1930 Blaton, Belgia) on ranskankielinen kielitieteilijä, kulttuuriteoreetikko, psykoanalyytikko ja filosofi. Hän on merkittävä feministisen filosofian teoreetikko. Anglo-amerikkalaisessa ja suomalaisessa tutkimuksessa on korostettu Irigarayn sijoittuvan filosofisella kentällä erityisesti saksalaiseen ja ranskalaiseen filosofiseen perinteeseen. Näissä tulkinnoissa häntä määrittävät erityisesti Edmund Husserlin fenomenologia ja sen eksistentialistiset muotoilut mutta myös Jacques Derridan dekonstruktio. Eksistentialistista fenomenologiaa ovat aiemmin luoneet muun muassa Martin Heidegger, Maurice Merleau-Ponty ja Emmanuel Lévinas, jotka ovat myös vaikuttaneet Irigarayn ajatteluun vahvasti. Toisaalta Irigarayta määrittelee vahvasti lacanilainen psykoanalyysi ja sen kritiikki. Irigaray on vaikuttanut vahvasti esimerkiksi filosofien Elizabeth Groszin ja Rosi Braidottin ajatteluun.

Kysymys sukupuolierosta (eli sukupuolten välisestä erilaisuudesta) on Irigarayn mukaan aikakautemme merkitsevin kysymys niin filosofisesti, poliittisesti kuin eettisesti. Yleensä esitetään, että Irigarayn tuotannon ymmärtämiseksi ja käyttämiseksi on muotoiltava kysymyksiä naiseudesta, sen merkityksestä ja potentiaalista, mutta samalla pitää huomata, että Irigarayn on katsottu kieltäytyvän antamasta naiseudelle tiettyä, pysyvää määritelmää.^[1] Poliittisessa mielessä Irigarayn tuotannon kannalta keskeinen kysymys on myös, onko nykyisen kaltainen tasa-arvo-ajattelu riittävää. Hän sanoo, että sosiaalisten ja konkreettisten muutosten (kuten palkkatasa-arvo) vaatiminen on välttämätöntä, mutta sukupuolten epätasa-arvo on syvemmällä, ja siksi pitää kyseenalaistaa sosiaalinen ja kulttuurinen ajattelemisen tapa, joka asettaa naisen ja miehen hierarkkiseen suhteeseen.^[2]

1. ↑ Irigaray, Luce: Irigarays Project Internet Encyclopedia of Philosophy, 22.1.2003. Viitattu 10.12.2011.
2. ↑ Irigaray 1985, s. 165-166.