Maito

Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista jälkeläisten ravinnoksi erittyvää valkoista ravintonestettä^[1]. Nokkaeläimillä, pussieläimillä ja aidoilla nisäkkäillä, joihin myös ihminen kuuluu, on kyky erittää maitoa. Ihmisen maitoa kutsutaan rinta- eli äidinmaidoksi.

Ihmisravinnoksi käytetystä maidosta puhuttaessa tarkoitetaan useimmiten juomana ja meijerituotteiden sekä ruokien raaka-aineena käytettyä lehmänmaitoa, jota lypsettiin vuonna 2018 keskimäärin 1,16 litraa päivässä jokaista maapallon asukasta kohden^[2]. Lehmänmaidon lisäksi myös vesipuhvelinmaito^[3], vuohenmaito^[4] ja lampaanmaito^[5] ovat taloudellisesti merkittäviä esimerkiksi juustojen raaka-aineena. Myös hevosen^[6], kamelin^[7] ja aasin^[8] maitoa on käytetty ihmisravintona.

Lypsylehmien pito yleistyi Suomessa vuosiin 1866–1868 ajoittuneiden kohtalokkaiden katovuosien jälkeen. Maidolla ja maitotuotteilla oli sen jälkeen pitkään erityisasema suomalaisten ruokahuollon turvaajana.^[9] Maito kuuluu edelleen edullisimpiin proteiininlähteisiin^[10].

Lähes 60 prosenttia Suomessa kulutetusta maidosta käytetään nykyisin juuston valmistukseen^[11]. Lisäksi Suomessa juodaan maitoa eniten maailmassa^[12]. Kevytmaito, jossa on jäljellä vain kolmannes maidon luontaisesta rasvasta on Suomen kulutetuin maitolaatu. Juomalla nautittu maito on kuitenkin useimmiten rasvatonta.^[13][14]. Rasvattoman maidon osuutta on kasvattanut se, ettei Suomen kouluissa ja lastentarhoissa tarjota useinkaan enää muita vaihtoehtoja^[15][16][17].

Ruotsissa ja Britanniassa juotiin vuonna 2023 ylivoimaisesti eniten niin sanottua puoliksi kuorittua maitoa, jossa oli 1,7 ja 1,8 prosenttia rasvaa^[18][19][20]. Saksassa juotiin edelleen eniten täysmaitoa, ja tuotteen rasvapitoisuus oli siellä vähintään 3,5 prosenttia^[21][22].

Seitsemänkymmenluvulla käyttöön otetun EU:n koulumaitotuen alkuperäisenä tarkoituksena oli täysmaidon kulutuksen lisääminen^[23]. Maidon ja maitotuotteiden kulutuksen edistämiseen pyrkivät päiväkoti- ja koulumaitotuet ovat lisänneet maidon käyttöä monessa Euroopan maassa. Tukien taustalla vaikuttaa oletus, jonka mukaan maidon juonnilla olisi erityisen myönteinen vaikutus kansanterveyteen, vaikka asiasta ei vallitsekaan yksimielisyyttä.^[23][24] Koulumaitotuen saannin ehtona on ollut maitotuotteiden mainostaminen koululaisille.^[25]

1. ↑ maito. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ Susanna Luikku: Mikä on suomalaisen maidon hiilijalanjälki? Apu.fi
3. ↑ Mudgal, V. D.: Milking buffalo International Livestock Research Institute. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 25.5.2014. (englanniksi)
4. ↑ General Information American Dairy Goat Association. Viitattu 24.10.2013.
5. ↑ Goat and sheep milk products Naturemade, Sheepmil.co.uk
6. ↑ Horse Milk - A rare and precious commodity (Arkistoitu – Internet Archive) Burleson Arabians
7. ↑ Ways of improving cheese made from camel milk FAO
8. ↑ The place of donkeys in society. Welfare of Dinkeys
9. ↑ Oravankoivesta nyhtökauraan: Suomi-ravinnon lyhyt historia Vihreä Tuuma. 21.11.2016. Arkistoitu 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
10. ↑ Seitsemän kysymystä proteiineista – asiantuntijat vastaavat Savon Sanomat. 10.6.2013. Viitattu 12.2.2021.
11. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :7 ei löytynyt
12. ↑ Maidosta helposti hyvää RuokaTutka. Viitattu 30.12.2023.
13. ↑ Tämä on Suomen suosituin maito www.iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2023.
14. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :2 ei löytynyt
15. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :9 ei löytynyt
16. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :10 ei löytynyt
17. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :11 ei löytynyt
18. ↑ Types of milk Dairy Council, Northern Ireland. Viitattu 30.12.2023.
19. ↑ Cow's milk still a firm favourite | AHDB ahdb.org.uk. Viitattu 30.12.2023.
20. ↑ jordbruketisiffror: Mer än hälften av den mjölk vi dricker är mellanmjölk Jordbruket i siffror. 28.1.2019. Viitattu 30.12.2023. (ruotsiksi)
21. ↑ Milch und Milcherzeugnisse BMEL-Statistik. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
22. ↑ Lebensmittel: Milch www.lgl.bayern.de. Viitattu 30.12.2023. (saksaksi)
23. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt
24. ↑ School scheme explained - European Commission agriculture.ec.europa.eu. 21.12.2023. Viitattu 30.12.2023. (englanniksi)
25. ↑ Elisa Aaltola: Maito on pyhä lehmä Häiriköt-päämaja. 28.8.2016. Viitattu 22.10.2024.