Makedonian valtakunta

Makedonian valtakunta (m.kreik. Μακεδονία, lat. Macedonia) oli antiikin aikainen helleeninen valtakunta, jonka ydinaluetta oli nykyisen Kreikan pohjoisosa eli Makedonia. Valtakunnan pääkaupunki oli alun perin Aigai ja myöhemmin Pella.^[1][2]

Makedonian valtakunta syntyi noin 700 eaa. Sen naapurialueita olivat Traakia, Illyria, Epeiros ja Thessalia. Makedonian hallitsijat onnistuivat 400-luvulta eaa. lähtien kehittämään verraten tiiviin valtiorakenteen, joka osoittautui niin lujaksi, että Makedonia pystyi vähitellen kasvattamaan valtaansa ja nousemaan suurvallaksi. Makedonian suuruuden kautta olivat erityisesti 300- ja 200-luvut eaa. Filippos II (kuninkaana 359–336 eaa.) perusti Makedonian suuruuden käyttämällä hyväkseen kreikkalaisten ja persialaisten riitoja. Hänen valloitustensa myötä Makedonia piti lopulta hallussaan koko eteläistä Balkania.^[1][2]

Filippos II:n poika Aleksanteri Suuri (kuninkaana 336–323 eaa.) teki Makedoniasta maailmanvallan, jossa vallitsi hellenistinen kulttuuri. Hän liitti Makedoniaan Persian ja Egyptin. Aleksanterin kuoleman jälkeen valtakunta hajautui diadokkisodissa useisiin kilpaileviin osiin. 200-luvulla eaa. Makedonia hallitsi jälleen koko Kreikkaa. Rooman valtakunta kukisti Makedonian vuonna 168 eaa., ja se liitettiin osaksi Roomaa.^[1][2] Makedoniasta on perinyt nimensä historiallis-maantieteellinen Makedonian alue.

1. ↑ ^{a b c} Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aleksanteri Suuri, Makedonia”, Antiikin käsikirja, s. 28, 322. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
2. ↑ ^{a b c} Smith, William: ”Macedonia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)