Marnen taistelu

Marnen taistelu
Osa länsirintamaa ensimmäisessä maailmansodassa
Marnen taistelun kartta
Päivämäärä: 5.–12. syyskuuta 1914 Paikka: Marne-joki lähellä Pariisia Lopputulos: Ympärysvaltojen strategisesti merkittävä voitto
Osapuolet
Ranska  Yhdistynyt kuningaskunta	Saksan keisarikunta
Komentajat
Joseph Joffre John French	Helmuth von Moltke Alexander von Kluck Karl von Bülow
Vahvuudet
1 082 000[1]	900 000[2]
Tappiot
263 000 (joista 81 700 kuoli)	250 000 haavoittunutta tai kaatunutta (joista 83 000 kuoli[3])
Ensimmäisen maailmansodan länsirintama Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flander - 1. Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - 3. Arras - Meuse-Argonne)

Ensimmäinen Marnen taistelu käytiin ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa 5.–12. syyskuuta 1914 Marnejoella Ranskassa. ”Marnen ihmeeksi” kutsutussa taistelussa ympärysvaltojen ranskalaiset ja brittiläisen siirtoarmeijan joukot pysäyttivät Pariisia kohti edenneet kenraalieversti Moltken johtamat Saksan keisarillisen armeijan joukot.

Taistelun aikana ranskalaiset joukot pystyivät syyskuun 5–10. päivien aikana vastustamaan Ranskaan edenneitä saksalaisia joukkoja, jotka ajoivat edellään kohti etelää paenneita Ranskan ja Englannin joukkoja. Saksalla oli kuitenkin liian vähän joukkoja hyökkäykseen. Kun Saksan 1. armeija pyrki varmistamaan saksalaisten sivustan ja kääntyi Pariisin lähelle koottua puolustusta vastaan, saksalaisten 1. ja 2. armeijoiden väliin syntyi aukko.

6.–7. syyskuuta Ranskan 5. armeija ja Englannin siirtoarmeija hyökkäsivät syntyneeseen heikkoon kohtaan ja voittivat aluetta suojanneen ratsuväen. Taistelujen tasapaino kääntyi hieman edullisemmaksi ympärysvalloille ja kahden Saksan armeijan välinen aukko suureni. Saksan 1. armeija oli silti edelleen voitolla taistelussa. Saksan armeijan viestintä ei kuitenkaan toiminut ajantasaisesti, ja lähetti Hentsch päätteli virheellisesti armeijansa olevan tappiolla. Saksan keisarillisen armeijan yleisesikuntapäällikkö Moltke hermostui ja määräsi joukkonsa vetäytymään, ja Schlieffenin suunnitelma epäonnistui.

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä v3 ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä v2 ei löytynyt
3. ↑ Tardi-Verney 1999, Kirottu sota, ISBN 978-951-887-495-2, Tietolaatikko s. 99