Megaliitti

Megaliitti on ihmisen pystyttämä suuri kivi, jota on käytetty neoliittisen kauden ja varhaisen pronssikauden monumenteissa.^[1] Nimitys on peräisin kreikan sanoista megas ’suuri’ ja lithos ’kivi’. Suuret kivet saattavat olla yksittäisiä pystykiviä tai hyvinkin mutkikkaiden rakennelmien osia. Megaliittirakennelmissa ei ole yleensä käytetty laastia eivätkä ne useinkaan ole patsaista poiketen esittäviä. Suurin osa megaliiteista tehtiin kivikaudesta pronssikauteen ulottuvalla ajalla, jolloin vallitsi varhainen maanviljelykulttuuri. Tunnetuimmat megaliitit tehtiin noin 1800–1500 eaa. Länsi-Euroopassa. Näitä ovat Ranskan menhirit, Irlannin käytävähaudat ja Stonehengen kaltaiset kivikehät.^[2]

Niin sanottujen korkeakulttuureiden kivitöitä ei kutsuta megaliiteiksi. Megaliitteja on hajallaan monilla maailman alueilla, muun muassa Intiassa ja Koreassa. Suomessa Perämeren rantamilla sijaitsevia, yleensä suorakaiteen muotoisia kivisiä jätinkirkkoja pidetään megaliittien tyyppisinä rakennelmina.^[3]

1. ↑ Megalith Encyclopedia Britannica. Viitattu 20.1.2013.
2. ↑ Megaliths Visual Arts Cork. Viitattu 20.1.2013.
3. ↑ Kastellin linna on viidenneksi kiinnostavin^{[vanhentunut linkki]} Raahen Seutu 2012