Messinki

Messinki on kuparin ja sinkin seos. Messingin kuparin ja sinkin seossuhdetta ei ole määritelty.

Seossuhdetta muuttamalla saadaan ominaisuuksiltaan erilaisia messingin lejeerinkejä, jotka voidaan yleisesti jaotella kolmeen pääryhmään:

• lyijytön messinki (kupari-sinkkiseos);
• lyijyllinen messinki;
• erikoismessinki (lisätty lyijyn lisäksi myös muita seosaineita)

Eri pääryhmillä ei kuitenkaan ole selkeitä yhteneväisyyksiä ryhmien sisällä^selvennä, sillä messingin ominaisuudet vaihtelevat sinkin ja muiden seosaineiden pitoisuuksien mukaan, jolloin lyijytönkin messinki voi olla ominaisuuksiltaan monimuotoista.^[1][2]

Messinkiä käytetään yleensä tilanteissa, joissa raaka-aineen tulee kestää korroosiota. Messinki on myös lujempaa kuin puhdas kupari.^[2] Yleisiä käyttökohteita messingille ovat riippulukkojen runko, ovenkahvat (useimmiten pinnoitettu kromilla), kolikot, soittimet (kuten vaskipuhaltimet), vetoketjut, ruuvit sekä useat teollisuuden sovellutukset^selvennä.^[3]

1. ↑ M. F. Ashby ja K. Johnson, The Art and Science of Material, Selection in Product Design, Butterworth-Heinemann, 2002, p. 336
2. ↑ ^{a b} M. F. O. Ab, ”Tietoa messingistä,” metallcenter.fi. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 29.5.2013.
3. ↑ Brass Applications T. Bell. Arkistoitu 16.1.2013. Viitattu 29.5.2012.