Miehitys

Miehitys on toimenpide, jossa valtion armeija valloittaa toisen valtion alueen tai sen osan ja ottaa sen hallintaansa. Miehitys tehdään usein osana sodankäyntiä, toisinaan se myös aloittaa tai päättää sodan. Miehityksen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua sodankäynnin tuloksena, vaan historia tuntee myös tapauksia, joissa valtio on miehittänyt toisen valtion alueita ilman sotaa (esimerkiksi Turkin vallattua osan Kyproksesta.)

Miehitystä on säännelty useilla kansainvälisillä sopimuksilla, mutta sopimuksia rikotaan käytännössä usein ja niiden soveltuvuus saatetaan kiistää. Tärkeimmät sopimukset ovat sodankäyntiä koskeva Haagin yleissopimus (1907) ja Geneven sopimus siviilien suojelemisesta sodan aikana (1949).

Miehitys on väliaikainen toimi, jonka aikana alueen asukkaat säilyttävät aiemman kansalaisuutensa ja oikeusasemansa. Miehittävällä valtiolla ei ole oikeutta liittää miehitettyä aluetta omaan alueeseensa ainakaan ennen rauhan solmimista. Miehittäjän on pyrittävä palauttamaan ja säilyttämään järjestys ja turvallisuus miehitetyllä alueella. Se voi korvata alueen hallintoviranomaiset miehitysviranomaisilla, mutta tuomioistuimet saavat jatkaa toimintaansa.[1]

  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993, ISBN 951-35-4644-6.

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search