Motivaatio

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Johdantoa lukuun ottamatta lähteetön.

Motivaatio on psykologian käsite, joka tarkoittaa käyttövoimaa tai halua, mikä on kaikkien eliöiden toiminnan syynä.

Motivaation käsitettä on käytetty kuvaamaan sitä:

1. mikä aktivoi organismin (aktivaatio)
2. mikä saa organismin valitsemaan juuri tietyn vasteen tai käyttäytymisen (valinta/selektio ja ohjaaminen)
3. miksi eliö vastaa samaan ärsykkeseen välillä eri tavoilla (valmius vasteeseen).

Yksinkertaisesti motivaatioteorian tulisi vastata kysymykseen ”Miksi käyttäydymme siten kuin käyttäydymme?”. Erääksi motivaatioteorioiden jaoksi on ehdotettu niin sanottua push–pull-dikotomiaa: toisissa teorioissa oletetaan jokin ”työntävä”, organismin sisäinen motivaatiovoima (perinteisesti tension tai sisäisen jännitteen vähentäminen, tension reduction), toisissa taas jokin ”vetävä”, organismin ulkopuolella oleva motivaatiovoima (perinteisesti palkkiot ja rangaistukset). Hedonistisia motivaatioteorioita yhdistää korostus organismin pyrkimisestä nautinnon tavoitteluun ja ahdistuksen tai kivun välttämiseen. Tärkeitä motivaatiokäsitteitä ovat muun muassa vietti, tarve, tavoite, vaisto, kausaaliattribuutio ja flow.^[1]

Motivaatiosta voidaan sanoa sen olevan toiminnan voima. Se suuntaa ja virittää suoritukseen, joka onnistuu ihmisen valmiuksista riippuen. Motivaatiotaso vaihtelee eri tilanteissa ja eri aikoina hyvin paljon. Motivaatio on käyttäytymistä virittävien ja ohjaavien tekijöiden järjestelmä. Motivaatio on se psyykkinen tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö tietyssä tilanteessa toimii saavuttaakseen tavoitteensa. Motivaatiosta riippuu, millä halulla ihminen käyttää omia resurssejaan työn suorittamiseksi. Motivaatio tulee motiiveista ja niiden aikaansaamasta tilasta tulee motivaatio.^[2]

Modernia motivaatiotutkimusta edustaa amerikkalaisen psykologian professori Steven Reiss'n laaja empiirinen motiivitutkimus vuosilta 1995–1998. Reiss'n ryhmä sai selville laajojen empiiristen ja tieteellisten tutkimusten avulla, että ihmisiä yhdistää kulttuurista riippumatta yli 400 erilaista motiivia. Nämä voidaan ryhmitellä 16 elämän perusmotiiviksi. Motivaatio on seurausta näistä motiiveista. Jokaisella ihmisellä on täysin yksilöllinen motiivien järjestys ja intensiteetti eli motivaatioprofiili, jota voidaan mitata validilla ja luotettavalla Reiss Motivaatioprofiili-työkalulla eli RMP:llä. Nämä perusmotiivit ovat valta, riippumattomuus, uteliaisuus, hyväksyntä, järjestys, säästäminen/keräily, kunnia, idealismi, sosiaaliset kontaktit, perhe, status, kosto/voittaminen, romantiikka/esteettisyys, syöminen, ruumiillinen aktiivisuus, ja rauhallisuus/mielen rauha.^[3]

Motivaatioteoriat

• tarveteoriat (sisältöteoriat)
• prosessiteoriat (kognitiiviset teoriat)
• Työmotivaatio

1. ↑ Pervin 2003: The science of personality, s. 104–142.
2. ↑ Peltonen & Ruohotie 1987, s. 22; Hersey 1996, s. 24–35; Robbins 2000, 155–156
3. ↑ Steven Reiss (2009) The Normal Personality. New Way of Thinking about People. Cambridge University Press.