Muammar Gaddafi

Muammar Gaddafi
معمر القذافي
Libyan vallankumouksen johtaja
2. maaliskuuta 1977 – 23. elokuuta 2011
Libyan kansankomitean pääsihteeri
1. syyskuuta 1969 – 2. maaliskuuta 1977
Edeltäjä	Idris I (kuningas)
Seuraaja	(Libyan kansankongressin pääsihteeri)
Libyan kansankongressin pääsihteeri
2. maaliskuuta 1977 – 2. maaliskuuta 1979
Edeltäjä	(Libyan kansankomitean pääsihteeri)
Seuraaja	Abd al-Ati al-Ubayyidi
Libyan pääministeri
16. tammikuuta 1970 – 16. heinäkuuta 1972
Edeltäjä	Mahmud Sulayman al-Maghribi
Seuraaja	Abdessalam Jalloud
Afrikan unionin puheenjohtaja
2. helmikuuta 2009 – 31. tammikuuta 2010
Edeltäjä	Jakaya Kikwete
Seuraaja	Bingu wa Mutharika
Henkilötiedot
Syntynyt	1942 Sirte, Italian Libya
Kuollut	20. lokakuuta 2011 (69 vuotta) Sirte, Libyan suuri sosialistinen kansan arabijamahiriya
Ammatti	sotilas
Arvonimi	eversti, "Libyan vallankumouksen veljellinen johtaja"
Puoliso	(1) Fatiha al-Nuri (aviol. 1969–1970) (2) Safia el-Brasai (aviol. 1971–2011)
Tiedot
Puolue	Sosialistinen arabiunioni puolue
Uskonto	sunnalaisuus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)	Libyan kuningaskunta (1961–1969) Libyan arabitasavalta (1969–1977) Libyan suuri sosialistinen kansan arabijamahiriya (1977–2011)
Palvelusvuodet	1961–2011
Sotilasarvo	eversti
Komennot	Libyan armeija Libyan asevoimat
Taistelut ja sodat	Libyan–Egyptin sota Tšadin–Libyan konflikti Ugandan–Tansanian sota Libyan sisällissota
Kunniamerkit	Jugoslavian tähden ritarikunta Order of Good Hope (Etelä-Afrikka)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Muammar Gaddafi (arab. معمر القذافي‎, Mu‘ammar al-Qadhāfī; n. 1942 Sirt – 20. lokakuuta 2011 Sirt), koko nimeltään Muammar bin Mohammad bin Abdussalam bi Humayd bin Abu Manyar bin Humayd bin Nayil al Fuhsi Gaddafi, oli libyalainen vallankumouksellinen ja johtava arabisosialisti.

Gaddafi nousi Libyan johtajaksi sotilasvallankaappauksella vuonna 1969. Hän hallitsi maata vuodet 1969–2011. Gaddafi nousi vuonna 2009 myös Afrikan unionin puheenjohtajaksi.^[1]

Gaddafi oli Libyan yksinvaltias. Hänen hallintonsa oli sekoitus sosialismia, nationalismia ja islamia. Aluksi Gaddafi käytti Libyan suuria öljytuloja maan infrastruktuurin, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseen. Hän pyrki myös yhdistämään arabimaat. Myöhemmin hän alkoi rahoittaa kansainvälistä terrorismia, mikä nosti länsimaat häntä vastaan. Gaddafi luopui terrorismin tukemisesta 1990-luvulla ja lähentyi jälleen länsimaiden kanssa.

Libyassa alkoivat helmikuussa 2011 mielenosoitukset, jotka johtivat sisällissotaan Gaddafia vastaan. Elokuussa 2011 Gaddafi syrjäytettiin. Väliaikaishallinto sai Gaddafin kiinni Sirtissä ja surmasi hänet.

1. ↑ Gaddafi vows to push Africa unity 2.2.2009. BBC. (englanniksi)