Muurame

Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Huonekalutehtaasta kertovan artikkelin nimi on Muurame (huonekalutehdas).
Muurame

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°08′N, 025°40.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Jyväskylän seutukunta
Kuntanumero 500
Hallinnollinen keskus Muuramen kirkonkylä
Perustettu 1921
Kokonaispinta-ala 194,06 km²
283:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 144,06 km²
– sisävesi 50,00 km²
Väkiluku 10 551
91:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 73,24 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 21,5 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 18,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 6,90 %
292:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jarkko Määttänen
Hallituksen puheenjohtaja Mika Ilvesmäki[6]
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
– puheenjohtaja Ville Väyrynen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

10
9
7
4
3
1
1
www.muurame.fi
Muuramen kirkko (Alvar Aalto 1929).

Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen pohjoispään länsipuolella, Jyväskylän keskustasta etelään.

Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, että se eroaisi siitä. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekemän päätöksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921.[9] Säynätsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, että Muurame ei säynätsalolaisten mukaan riittävästi huolehtinut heidän alueensa kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista.[10] Vuonna 1969 Muuramen väkiluku oli 3 364 henkeä.

Vuoden 2017 lopulla Muuramessa oli 10 095 asukasta.[11] Kunnan pinta-ala on 194,06 km², josta 50,00 km² on sisävesiä[1]. Väestötiheys on 73,2 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän myös Toivakan kanssa.

Muurame on asukasluvultaan nopeasti kasvava ja muutenkin hyvin menestyvä kunta. Sille on etua sijainnista Jyväskylän naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.

Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926–1929).

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kunnanhallitus Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  7. Valtuusto Muuramen kunta. Viitattu 15.10.2021.
  8. Kuntavaalit 2025, Muurame Oikeusministeriö. Viitattu 15.10.2021.
  9. Keski-Suomen historia (1993), s. 384
  10. Keski-Suomen historia (1993), s. 385
  11. TR: Tilinpäätös yllätti iloisesti. Muuramelainen, 19.4.2018, nro 7/2018, s. 1. Muurame: Muuramen kunta. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 20.4.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search