Myanmarin historia

Myanmarin historia

n · k · m

Myanmarin nykyisen alueen ensimmäiset kuningaskunnat olivat pyu ja mon-kansojen kuningaskuntia, jotka asuttivat aluetta ennen kuin burmalaiset eli bamarit saapuivat alueelle 800-luvulla.^[1][2] Ensimmäinen burmalaisten kuningaskunta oli Baganin kuningaskunta, joka muodostui 800-luvun puolivälissä. Vuosisatojen ajan alueella oli monia pieniä kuningaskuntia. Kuningas Alaungpayan valtakaudella 1700-luvulla Burman alue yhdistyi suurin piirtein nykyiseen muotoonsa.^[3][4][5]

Iso-Britannia alisti Burman valtansa alle Anglo-burmalaisten sotien jälkeen 1800-luvulla. Britit hallitsivat maan luonnonvaroja, mutta he kiihdyttivät maan kehitystä kehittämällä infrastruktuuria.^[4]

Burma itsenäistyi vuonna 1948, minkä jälkeen maa on kohdannut monia sisäisiä kriisejä etnisten ja poliittisten epävakauksien myötä. Kenraali Ne Winin johtama armeija kaappasi vallan vuonna 1962. Sotilasjuntta on käytännössä johtanut maata siitä asti. Vuonna 1989 juntta muutti maan nimeksi Myanmar.^[4][6] Maassa on ollut lukuisa etnisiä konflikteja.^[7]

Demokratiauudistukset alkoivat vuonna 2011.^[8] Vuonna 2015 maan johtoon nousi aiempi demokratia-aktivisti Aung San Suu Kyi, joka toimi kanslerina.^[9] Sotilaat johtivat yhä pitkälti maata. Armeija kaappasi vallan vuonna 2021.^[10]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä myanmars ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä porna ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä local ei löytynyt
4. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä maailmalla ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä state ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä bbc_timeline ei löytynyt
7. ↑ Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille Maailma.net. Viitattu 1.2.2021.
8. ↑ Myanmarin sotilasvallankaappaus: Aung San Suu Kyin ja muiden pidätettyjen olinpaikasta ei tietoa, levottomuuksista ei ole raportoitu Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2021.
9. ↑ Myanmarin hauras demokratia Kehityslehti. Viitattu 1.2.2021.
10. ↑ Armeija kaappasi vallan Myanmarissa: Sotilaat lupasivat palauttaa vallan vuoden päästä siviileille Kaleva. Viitattu 1.2.2021.