Natalie Clifford Barney

Natalie Clifford Barney
Alice Pike Barneyn maalaus Natalie Barneysta (1896)
Henkilötiedot
Syntynyt	31. lokakuuta 1876 Dayton,  Yhdysvallat
Kuollut	2. helmikuuta 1972 (95 vuotta) Pariisi,  Ranska
Kansalaisuus	Yhdysvallat
Ammatti	kirjailija ja runoilija
Vanhemmat	Albert Clifford Barney ja Alice Pike Barney
Muut tiedot
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Natalie Clifford Barney (31. lokakuuta 1876 – 2. helmikuuta 1972) oli yhdysvaltalainen runoilija, epigrammisti ja elämäkertakirjailija, joka piti Pariisissa yli 60 vuotta kirjallisuussalonkia. Barney kokosi salonkiinsa kirjoittajia ja taiteilijoita eri puolilta maailmaa, kuten monia Ranskan kirjallisuuden johtavia henkilöitä sekä yhdysvaltalaisia ja brittiläisiä modernisteja. Hän työskenteli etenkin edistääkseen naisten kirjallisuutta perustaen ”Naisten akatemian” vastauksena Ranskan akatemialle, joka kelpuutti naisia jäseniskeen vasta vuonna 1980. Barney tuki ja inspiroi myös useita mieskirjailijoita kuten Remy de Gourmontia ja Truman Capotea.

Barney oli seksuaaliselta suuntautumiseltaan homoseksuaali^[1] ja aloitti rakkausrunojen kirjoittamisen naisille omalla nimellään vuonna 1900. Hänen mielestään tästä seurannut skandaali oli paras tapa päästä eroon kiusankappaleista”.^[2]

Barney puolusti kirjoituksissaan feminismiä, ateismia ja pasifismia. Barney oli myös polyamorinen ja hänellä oli useita lyhyitä ja pitkiä suhteita, mukaan lukien romanssit runoilija Renée Vivienin ja tanssija Armen Ohanianin kanssa sekä 50 vuotta kestänyt suhde taidemaalari Romaine Brooksin kanssa. Hänen elämänsä ja rakkaussuhteensa toimivat inspiraationa useille kirjoille, kuten ranskalaiselle bestsellerille Idylle Saphique ja Radclyffe Hallin teokselle Yksinäisyyden kaivo, jota pidetään 1900-luvun kuuluisimpana lesboutta käsittelevänä kirjana.^[3]

1. ↑ Robert Aldrich (toim.): Rakkaus samaan sukupuoleen, s. 244 (Multikustannus, 2006)
2. ↑ Secrest, 275.
3. ↑ Rodriguez, 94−95 ja 273−275