Neuvostoliiton asevoimat

Neuvostoliiton asevoimat
Вооружённые Силы Союза Советских Социалистических Республик
Vooružonnyje Sily Sovetskogo Sojuza
Toiminnassa 15. tammikuuta 191826. joulukuuta 1991
Valtio  Neuvostoliitto
Puolustushaarat Neuvostoliiton maavoimat
Neuvostoliiton laivasto
Neuvostoliiton ilmavoimat
Neuvostoliiton ilmapuolustus
Strategiset ohjusjoukot
Koko 5 490 000 palkkasotilasta
35 745 000 reserviläistä
Komentajat
Tunnettuja komentajia Neuvostoliitto Josif Stalin
Neuvostoliitto Nikita Hruštšov
Neuvostoliitto Leonid Brežnev
Neuvostoliitto Mihail Gorbatšov

Neuvostoliiton asevoimat (ven. Вооружённые Силы Советского Союза, Vooružonnyje Sily Sovetskogo Sojuza; lyhyemmin neuvostoarmeija) oli Neuvostoliiton armeija, joksi vapaaehtoisista punakaarteista lopputalvella 1918 muutettu Työläisten ja talonpoikien puna-armeija muutettiin vuonna 1946. Samana vuonna muutettiin aatteellisesta valtiollisemmaksi myös muita Neuvostoliiton instituutioita: kansankomissariaateista tuli ministeriöitä ja kansankomissaareista ministereitä.

Toisen maailmansodan seurauksena neuvostojoukkoja jäi Itä-Eurooppaan Pariisin rauhansopimuksenkin tultua allekirjoitetuksi. Se päätti toisen maailmansodan monen maan osalta. Jännitystä aiheuttavaksi kysymykseksi jäi Saksan jako sekä mahdollinen kysymys Saksan yhdistämisestä samoin kuin Itä-Euroopan maiden ulkopolitiikka suhteessa Neuvostoliittoon. Euroopan ulkopuolella Neuvostoliiton armeija antoi asiantuntija-apua ja teknistä apua monissa siirtomaasodissa Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa entisiä siirtomaavaltoja vastaan taistelleille marxilaisille tai sellaisiksi julistautuneille vapautusliikkeille. Korean sodassa Neuvostoliiton ilmanvoimat tarjosi jopa hävittäjälentäjiä Pohjois-Korealle kiinalaisten tapaan ja Vietnamin sodassa tekninen apu oli merkittävää muun muassa ilmatorjunnan osalta.


© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search