Nikolai II

Nikolai II
Puolan kuningas Suomen suuriruhtinas
Venäjän keisari
Valtakausi	1. marraskuuta 1894 – 2. maaliskuuta 1917
Kruunajaiset	26. toukokuuta 1896
Edeltäjä	Aleksanteri III
Perillinen	Aleksei
Syntynyt	18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta
Kuollut	17. heinäkuuta 1918 (50 vuotta) Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä
Hautapaikka	Pietari-Paavalin katedraali, Pietari[1]
Puoliso	Aleksandra Fjodorovna (vih. 1894)
Lapset	Olga Tatjana Marija Anastasia Aleksei
Suku	Romanov
Isä	Aleksanteri III
Äiti	Maria Fjodorovna
Uskonto	ortodoksisuus
Nimikirjoitus

Nikolai II (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1893–1917. Hän oli viimeinen hallitsija Romanovien hallitsijasuvussa, joka syrjäytettiin helmikuun vallankumouksessa 1917.^[2] Suomessa hänet tunnetaan helmikuun manifestin allekirjoittajana ja venäläistämistoimenpiteiden aloittajana. Hänen johdollaan Venäjä kärsi nöyryyttäviä tappioita muun muassa Venäjän–Japanin sodassa ja ensimmäisessä maailmansodassa. Rauhanomaisten mielenosoitusten raa’an tukahduttamisen sekä Venäjän-Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan runsaiden venäläistappioiden vuoksi Nikolai tunnettiin vastustajiensa keskuudessa myös nimellä Nikolai Verinen. Myöhemmin Nikolai vaimoineen ja lapsineen teloitettiin Venäjän sisällissodan aikana. Nikolai II:n isä ja edeltäjä oli keisari Aleksanteri III.

1. ↑ 10 important facts about the murder of Russia’s royal family Russia Beyond. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
2. ↑ Nicholas II | Biography, Wife, Abdication, Death, & Facts Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)