Noita

Tämä artikkeli käsittelee noitia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
John William Waterhouse, Taikapiiri, 1886.
Noituudesta syytettyjä teoksessa Daemonologie (1597).

Noita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit.[1] 1400–1600-luvun Euroopassa noituudesta syytettyjä vainottiin noitavainoissa. Noitien uskottiin yleensä olevan naisia, jotka tekevät pahoja loitsuja. Heidän uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin roviolla.[2]

  1. noita. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 1.8.2021.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Biedermann ei löytynyt

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search