Oikeussosiologia

Oikeudenalat

Oikeuden vaaka

Oikeusjärjestys

Julkisoikeus

• Valtiosääntöoikeus
• Hallinto-oikeus
• Finanssioikeus
• Rikosoikeus
• Prosessioikeus
• Eurooppaoikeus
• Kansainvälinen oikeus

Yksityisoikeus

• Henkilöoikeus
• Varallisuusoikeus
• Perhe- ja jäämistöoikeus
• Työoikeus
• Kauppaoikeus
• Ympäristöoikeus
• Urheiluoikeus
• Lääkintä- ja bio-oikeus
• Kansainvälinen yksityisoikeus

Oikeuden yleistieteet

• Oikeusteoria
• Oikeushistoria
• Oikeussosiologia
• Oikeustaloustiede
• Oikeuden ja sukupuolen tutkimus
• Oikeusinformatiikka

Sosiologia

Teoria

Diskurssianalyysi · Positivismi
Konfliktiteoria · Kriittinen teoria
Rakenteellinen funktionalismi
Sosiaalinen konstruktionismi

Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiologian alueita

Julkinen sosiologia
Laki · Kasvatus
Poikkeavuus · Rikollisuus
Sosiaalinen verkosto
Stratifikaatio · Talous · Tiede
Tieto · Uskonto
Väestö · Yhteiskuntaluokka
Ympäristö · Armeija
Kaupunki

Keskeisiä käsitteitä

Habitus · Identiteetti · Normi
Jälkimoderni · Myöhäismoderni
Notkea moderni
Sosiaalinen pääoma · Valta

Oikeussosiologia on yksi sosiologian erityisalue. Oikeussosiologiassa tarkastellaan oikeudellisten ja muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden välisiä rakenteellisia ja historiallisia yhteyksiä ja sitä kautta pyritään näiden ilmiöiden yhteiskuntateoreettiseen selittämiseen ja tulkintaan.^[1] Oikeuden tutkiminen yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta lähtee ajatuksesta, että oikeus ja yhteiskunta ovat monella tasolla kietoutuneet toisiinsa.

Oikeussosiologista tutkimusta lähellä ovat oikeuspoliittinen, kriminologinen ja kriminaalipoliittinen tutkimus. Näitä tutkimusaloja ei voikaan aina selkeästi erottaa toisistaan.^[2]

1. ↑ Laitinen, Ahti: Oikeussosiologian perusteet. Turun yliopisto, 2002.
2. ↑ Ervasti, s. 31.