Puolan jaot

Puolan jaot
Kazimierz Pułaski Częstochowassa. Józef Chełmoński, 1875.
Kazimierz Pułaski Częstochowassa. Józef Chełmoński, 1875.
Päivämäärä:

17721795

Paikka:

Puola-Liettua

Casus belli:

Puolan valtiopäivien päätökset, niitä vastustavat konfederaatiot ja muiden suurvaltojen toiminta

Lopputulos:

Puola-Liettuan loppu

Osapuolet

Puola-Liettua

Preussi
Itävalta
 Venäjän keisarikunta

Puola-Liettua suurimmillaan noin vuonna 1630

Puolan jaot olivat kolme 1700-luvulla tapahtunutta valloitusta, joissa Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat alueita Puolasta. Vielä ensimmäissä (1772) ja toisessa jaossa (1793) Puola-Liettua eli Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta pysyi suvereenina, mutta menetti alueita naapureilleen. Kolmannessa jaossa (1795) loputkin valtiosta liitettiin naapureihin.

Kolmannen jaon jälkeen ei enää ollut olemassa Puolan valtiota, vaan sen historiallinen alue kuului Itävallalle (sittemmin Itävalta-Unkarille 1867–1918), Venäjälle, jonka hallussa olevasta alueesta muodostettiin Kongressi-Puola, sekä Preussille, sittemmin sen seuraajalle, Saksan keisarikunnalle. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 syntyi uusi itsenäinen Puolan tasavalta.

Puolan jakojen seurauksena Puola-Liettuan valtioalueesta saivat Venäjä 463 200 km² ja 5 400 000 alamaista, Preussi 141 400 km² ja 2 600 000 alamaista sekä Itävalta 128 900 km² ja 4 200 000 alamaista.


© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search