Ranskan arrondissementit

Ranskan tasavalta

Tämä artikkeli on osa Ranskan viidennen tasavallan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

• Viides tasavalta
• Ranskan perustuslaki (1958)
• Ranskan perustuslakineuvosto

Toimeenpanovalta

• Ranskan tasavallan presidentti
• Ranskan pääministeri
• Ranskan hallitus

Lainsäädäntövalta

• Ranskan parlamentti:
  • Ranskan kansalliskokous
  • Ranskan senaatti

Ranskan aluehallinto

• Alueneuvosto (Ranska)
• Yleisneuvosto (Ranska)
• Ranskan departementit
• Ranskan arrondissementit
• Ranskan kantonit
• Ranskan kunnat

Viidennen tasavallan vaalit

• Ranskan presidentinvaalit
• Ranskan kansalliskokouksen vaalit
• Ranskan senaatin vaalit
• Ranskan aluevaalit
• Ranskan kantonivaalit
• Ranskan kunnallisvaalit
• Ranskan kansanäänestykset

Ranskan puolueet

Arrondissementti (ransk. arrondissement) on Ranskan aluehallintojärjestelmässä departementin osa.

Ranskassa on 101 departementtia, jotka on jaettu yhteensä 342 arrondissementtiin. Arrondissementtien lukumäärä departementissa vaihtelee yhdestä (Pariisi ja Territoire-de-Belfort) yhdeksään (Moselle), mutta useimmissa departementeissa arrondissementteja on kolme tai neljä. Arrondissementit jakautuvat edelleen kantoneihin ja kuntiin.

Arrondissementin hallintoelin on aliprefektuuri (ransk. sous-préfecture). Myös arrondissementin pääkaupunkia kutsutaan yleisesti aliprefektuuriksi. Arrondissementtia johtaa aliprefekti (ransk. sous-préfet), joka ei ole vaaleilla valittu luottamushenkilö, vaan presidentin nimittämä valtion virkamies.

Arrondissementtijärjestelmä luotiin helmikuussa 1800 korvaamaan Ranskan vallankumouksen yhteydessä vuonna 1790 perustetut hallintopiirit (ransk. district).

Suurimmat kaupungit, Pariisi, Marseille ja Lyon, on jaettu kunnallisiin arrondissementteihin, joita ei pidä sekoittaa tässä artikkelissa käsiteltyihin valtion aluehallinnon arrondissementteihin.