Back Kruistog Afrikaans Kreuzzug ALS የመስቀል ጦርነቶች Amharic Cruzadas AN حملات صليبية Arabic حملات صليبيه ARZ Cruzaes AST Səlib yürüşləri Azerbaijani صلیب یوروشلری AZB Тәре яуҙары Bashkir
| Ristiretket |
|---|
| Ristiretket Pyhälle Maalle |
| Ensimmäinen ristiretki (1095–1099) |
| Toinen ristiretki (1147–1149) |
| Kolmas ristiretki (1187–1192) |
| Neljäs ristiretki (1202–1204) |
| Viides ristiretki (1217–1221) |
| Kuudes ristiretki (1228–1229) |
| Seitsemäs ristiretki (1248–1254) |
| Kahdeksas ristiretki (1270) |
| Yhdeksäs ristiretki (1271) |
| Pohjoiset ristiretket |
| Ristiretket vendejä vastaan (1100-luku) |
| Ristiretket Baltiaan (1200-luku) |
| Ristiretket Suomeen (1100- ja 1200-luku) |
| Muut ristiretket |
| Albigenssiristiretki (1209–1229) |
| Lasten ristiretki (1212) |
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko |
|---|
 |
|
Muuta aiheesta |
Ristiretket (lat. expeditio cruciata) olivat paavin hyväksymiä, uskonnon avulla perusteltuja sotaretkiä, joita tehtiin keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, koska Egyptin fatimidit olivat estäneet pyhiinvaellukset sinne.[1] Ristiretket alkoivat sen takia aseellisina ”pyhiinvaelluksina” Välimeren itärannikolle 1000-luvun lopussa. Ne eivät kuitenkaan kohdistuneet muslimeja, vaan seldzukkeja eli ”persialaisia” vastaan, sillä muslimeja pidettiin ainoastaan kristillisenä harhaoppina.[2] Näiden ristiretkien merkittävä organisaatioperusta oli Temppeliherrojen ritarikunta, joka sai paavilta virallisen aseman uskonsodan käymiseen.
Ristiretkien sotilaallinen menestys johtui osaksi siitä, että vastavoimana olleessa seldzukkivaltakunnassa oli otettu käyttöön heimorakenteeseen perustuva appanaasi-järjestelmä. Sen tuloksena valtakunta oli hajonnut itsenäisten sotaherrojen hallitsemiin pieniin alueisiin, jotka kävivät omia sotiaan.[3]
Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös Euroopassa olevia pakanallisia tai harhaoppisina pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa Itämeren etelärannikolle. Itämeren piirissä niillä ei aina ollut paavin virallista tukea, eivätkä aikalaisetkaan pitäneet niitä ristiretkinä. Nimitys saattoi syntyä vasta myöhemmässä historiankirjoituksessa.
Merkittäviä olivat myös kerettiläisiä vastaan tehdyt ristiretket, joihin kuuluivat sotaretket kataareja eli albigenssejä vastaan Etelä-Ranskassa ja hussilaisia vastaan Böömissä.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search