Ruumisarkku

Ruumisarkku on arkku, jossa vainaja haudataan tai tuhkataan.^[1][2][3]

Yleensä ruumisarkut tehdään puusta, mutta kuljetettaessa ruumiita esimerkiksi maasta toiseen käytetään yleisesti sinkkiarkkuja, koska ne kestävät sään ja lämmön vaihteluita puuarkkuja paremmin. Lisäksi on olemassa lyijystä valmistettuja ruumisarkkuja.

Hautaamiseen käytetään lähes poikkeuksetta puuarkkuja, jotka maatuvat muutamassa vuodessa. Puuarkku on tavallisesti päällystetty maatuvalla kankaalla, paperilla, tapetilla, lakattu tai maalattu. Ruumisarkun vakiopituus Suomessa on 200 cm, mutta niitä valmistetaan eri kokoisina, jotta lapset, vauvat, ylipainoiset, lyhytkasvuiset ja erityisen pitkät ihmiset voitaisiin haudata heidän ruumiinkokoaan vastaavassa arkussa.

Tuhkauksessa ruumis poltetaan arkkuineen ja tuhka laitetaan uurnaan.

1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
2. ↑ Lempiäinen, Pentti: Hautajaiset: Valmistamme surujuhlan, s. 244. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-127-9.
3. ↑ Korpela 2005, s. 44.