Saamelaiskielet

Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat. Akkalansaamen hiljattain sammuttua nykyään eläviä saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista kuudella on oma kirjakielensä. Ryhmä jaetaan edelleen länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin, joihin kumpaankin luetaan viisi kieltä (tosin vain neljää itäsaamelaista puhutaan yhä). Kielet muodostavat osittain murrejatkumon, jossa vierekkäiset kielimuodot ovat keskenään melko hyvin ymmärrettäviä. Eräiden kielten välillä on kuitenkin jyrkkä kieliraja. Saamelaiskielten yhteinen kantakieli on kantasaame. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, mutta ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua. Saamen kielillä on noin 20 000–30 000 puhujaa. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, joista puhujamäärältään selvästi suurin on pohjoissaame.^[1] Suomen lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamea asioidessaan viranomaisten kanssa. (Katso osa tilanne Suomessa.)

Syksyisin vietetään Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhteistä saamen kielten viikkoa, jonka tavoitteena lisätä saamelaiskielten näkyvyyttä ja tietoa niistä ja nostaa saamelaiskielten arvostusta. Saamen kielten viikkoa organisoi kolmen valtion Saamelaiskäräjät.^[2]

1. ↑ Saamen kielet Oikeusministeriö. Viitattu 29.4.2019.
2. ↑ Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020 Saamelaiskäräjät. 20.8.2020. Viitattu 20.10.2020.