Saksa

Saksan liittotasavalta Bundesrepublik Deutschland
lippu vaakuna
Valtiomuoto	parlamentaarinen liittotasavalta
Liittopresidentti	Frank-Walter Steinmeier
Liittokansleri	Olaf Scholz
Pääkaupunki	Berliini (3 520 000 as.)[1] 52°30′N, 13°23′E
Muita kaupunkeja	Hampuri (1 873 000 as.)[2], München (1 512 000 as.)[3], Köln (1 085 000 as.)[4], Frankfurt (773 000 as.)[5], Stuttgart (633 000 as.)[6], Düsseldorf (629 000 as.)[4], Leipzig (616 000 as.)[7] Dortmund (593 000 as.)[4], Essen (585 000 as.)[4], lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä	357 588 km² [8] (sijalla 61)
– josta sisävesiä	2,4 %
Väkiluku (2022)	84 359 000 [9] (sijalla 16)
– väestötiheys	235,9 as. / km²
– väestönkasvu	1,35 % [9] (2022)
Viralliset kielet	saksa
Valuutta	Euro (€) (EUR)
BKT (2024)
– yhteensä	4 591,1 mrd. USD [10]  (sijalla 4)
– per asukas	54 290 USD [10]
HDI (2019)	0,947[11] (sijalla 6)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous	0,9 % [12]
– teollisuus	27,8 % [12]
– palvelut	71,3 % [12]
Aikavyöhyke	UTC+1
– kesäaika	UTC+2
Itsenäisyys – Saksan jälleenyhdistyminen	3. lokakuuta 1990
Lyhenne	DE, DEU
– ajoneuvot:	D
– lentokoneet:	D
Kansainvälinen suuntanumero	+49
Tunnuslause	Einigkeit und Recht und Freiheit (suom. Yhtenäisyys, oikeus ja vapaus)
Kansallislaulu	”Deutschlandlied”
Edeltäjä(t)	Itä-Saksa (1949–1990)  Länsi-Saksa (1949–1990)
Infobox OKNimi-testi OK

Saksan liittotasavalta (saks. Bundesrepublik Deutschland) eli Saksa (saks. Deutschland) on liittovaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland).

Saksan väkiluku on runsaat 84 miljoonaa asukasta^[9] ja pinta-ala noin 358 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan asukasluvultaan suurin kaupunki on noin 3,7 miljoonan asukkaan Berliini.

Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Saksan yhdeksän naapurimaata pohjoisesta myötäpäivään ovat Tanska, Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat. Luoteessa on Pohjanmeri ja koillisessa Itämeri.

Saksan valtiollinen alku oli 900-luvulla muotoutunut Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jonka Napoleon hajotti vuonna 1806. Useiden vapaakaupunkien ja pienten ruhtinaskuntien mosaiikista muodostettiin 1871 Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta, jonka ytimen muodosti vanha Preussin kuningaskunta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksasta tuli tasavalta. Vuonna 1933 valtaan nousi Adolf Hitlerin johtama kansallissosialistinen diktatuuri, jonka hyökkäys Puolaan vuonna 1939 käynnisti toisen maailmansodan. Muutamassa vuodessa Saksassa ja sen vaikutuspiirissä olleilla alueilla ehdittiin surmata kuusi miljoonaa juutalaista ja miljoonittain muita vähemmistöjä holokaustiksi nimetyssä kansanmurhassa. Tappion jälkeen maa jaettiin liittoutuneiden kesken miehitysvyöhykkeisiin ja sen itäosat liitettiin Puolaan ja Neuvostoliittoon. Vuonna 1949 kolmesta läntisestä miehitysvyöhykkeestä muodostettiin Saksan liittotasavalta eli Länsi-Saksa, kun taas itäinen miehitysvyöhyke muodosti oman valtionsa, jota kutsuttiin Saksan demokraattiseksi tasavallaksi. Saksan jälleenyhdistyminen toteutui vuonna 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan entiselle alueelle muodostetut osavaltiot (eli liittomaat, Bundesländer) sekä yhdistetty Berliinin kaupunkiosavaltio liittyivät Saksan liittotasavaltaan.

Saksa kuuluu maailman johtaviin teollisuusmaihin. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2024 on Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 5,69 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.^[10] Saksassa on vuosisatojen varrella vaikuttanut huomattava määrä luonnontieteilijöitä, filosofeja, keksijöitä ja taiteilijoita.

1. ↑ Bevölkerungszahlen 2014 und 2015 nach Bundesländern (pdf) 31.12.2015. Wiesbaden: Statistisches Bundesamt. Viitattu 27.8.2016. (saksaksi)
2. ↑ Väkiluku 31.12.2022 (html) Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
3. ↑ Väkiluku 31.12.2022 Bayerisches Landesamt für Statistik. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
4. ↑ ^{a b c d} Väkiluku 31.12.2022 Information und Technik Nordrhein-Westfalen. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
5. ↑ Väkiluku 31.12.2022 Hessisches Statistisches Landesamt. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
6. ↑ Väkiluku 31.12.2022 Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
7. ↑ Väkiluku 31.12.2022 Stadt Leipzig. Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
8. ↑ Fläche und Bevölkerung nach Ländern 5.4.2022 (html) Statistisches Bundesamt. Viitattu 20.4.2022. (saksaksi)
9. ↑ ^{a b c} Bevölkerung nach Nationalität und Geschlecht 2022 (html) © Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
10. ↑ ^{a b c} Download World Economic Outlook database: April 2024 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
11. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
12. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä CIA ei löytynyt