Saksan naisten jalkapallomaajoukkue

Saksa
Lempinimi	Die Nationalelf
Liitto	Saksan jalkapalloliitto
Valmentaja	Martina Voss-Tecklenburg
Kapteeni	Alexandra Popp
Eniten otteluita	Birgit Prinz (214)[1]
Eniten maaleja	Birgit Prinz (128)[2]
FIFA-ranking	5. (kesäkuu 2022)[3]
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
Saksa 5 - 1 Sveitsi (Koblenz, Saksa; 10. marraskuuta, 1982)
Suurin voitto
Saksa 13 - 0 Portugali (Reutlingen, Saksa; 15. marraskuuta, 2003)
Suurin tappio
Yhdysvallat 6 - 0 Saksa (Decatur, Yhdysvallat; 14. maaliskuuta, 1996)
MM-kilpailut
Esiintymiset	8 (ensimmäiset 1991)
Paras MM-sijoitus	Mestaruus (2003, 2007)
EM-kilpailut
Esiintymiset	11 (ensimmäiset 1989)
Paras sijoitus	Mestaruus (1989, 1991, 1995, 1997, 2001, 2005, 2009, 2013)
Infobox OK

Saksan naisten jalkapallomaajoukkue (saks. Deutsche Fußballnationalmannschaft der Frauen) on Saksan naisten edustusjoukkue jalkapallossa. Se toimii Saksan jalkapalloliiton alaisuudessa. Saksa on vuoden 2016 olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari, ja se on voittanut kuusi peräkkäistä Euroopan-mestaruutta ja yhteensä kahdeksan. Saksa on toistaiseksi ainoa maa, joka on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden ja maanosan mestaruuden sekä miesten että naisten puolella.

Saksa voitti MM-kilpailujen loppuottelussa vuonna 2003 Ruotsin kultaisella maalilla 2–1 ja vuonna 2007 Brasilian 2–0. Vuonna 1995 se hävisi loppuottelussa Norjalle 0–2 ja vuonna 1991 pronssiottelussa Ruotsille 0–4. Vuoden 1999 MM-kisoissa Saksa hävisi puolivälierissä Yhdysvalloille ja vuoden 2011 kotikisoissaan Japanille. Vuonna 2015 Saksa hävisi pronssiottelussa Englannille 0–1 ja sijoittui neljänneksi.

Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Saksa voitti alkulohkossa Kiinan 1–0, Espanjan 1–0 ja Etelä-Afrikan 4–0. Saksa pääsi lohkovoittajana neljännesvälieriin, joissa se voitti Espanjan 3–0. Puolivälierissä Saksa hävisi Ruotsille 1–2. Saksan paras maalitekijä oli kolme maalia tehnyt Sara Däbritz. Joukkuetta valmensi Martina Voss-Tecklenburg.^[4]

EM-kilpailujen loppuottelussa Saksa voitti vuonna 1989 Norjan 4–1, vuonna 1991 Norjan jatkoajalla 3–1, vuonna 1995 Ruotsin 3–2, vuonna 1997 Italian 2–0, vuonna 2001 Ruotsin kultaisella maalilla 1–0, vuonna 2005 Norjan 3–1, vuonna 2009 Englannin 6–2 ja vuonna 2013 Norjan 1–0 kärsittyään Norjalle alkulohkossa ensimmäisen EM-kisaottelutappionsa sitten vuoden 1993. Vuoden 1993 EM-kilpailuissa Saksa pelasi välierissä Italian kanssa tasan jatkoajan jälkeen 1–1, mutta hävisi rangaistuspotkukilpailun 3-4 ja putosi loppuottelusta. Pronssiottelun Saksa hävisi Tanskalle 1–3, mikä oli Saksan edellinen EM-lopputurnaustappio ennen vuotta 2013. EM-kilpailuissa 2017 Saksa jäi ensi kertaa EM-lopputurnauksessa välierien ulkopuolelle, kun se hävisi puolivälierissä Tanskalle 1–2. EM-kilpailuissa 2022 Saksa sijoittui hopealle hävittyään loppuottelussa Englannille jatkoajalla 1–2^[5].

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä maalit ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ottelut ei löytynyt
3. ↑ FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking FIFA. Arkistoitu 15.1.2015. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
4. ↑ Germany FIFA Women's World Cup France 2019. FIFA. Arkistoitu 8.6.2019. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)
5. ↑ Saatsi, Samu: Englanti juhlii vihdoin jalkapallon Euroopan mestaruutta! Asiantuntijat hämmästelevät, kuinka tuomaristo päästi Englannin pälkähästä 31.7.2022. Yle. Viitattu 31.7.2022.