Salo

Salo
vaakuna	sijainti
Salon kaupungintalo.
Sijainti	60°23′10″N, 023°07′30″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Salon seutukunta
Kuntanumero	734
Hallinnollinen keskus	Salon keskustaajama
Perustettu
– Salo	1887 (kauppalaksi, vuodesta 1960 kaupunki, lakkautettu 2009)
– Salo	2009 (Salon seudun kuntaliitoksessa 2009 muodostunut kaupunki)
Kuntaliitokset	Uskela (1967) Halikko (2009) Kiikala (2009) Kisko (2009) Kuusjoki (2009) Muurla (2009) Perniö (2009) Pertteli (2009) Salo (2009) Suomusjärvi (2009) Särkisalo (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	2 061,84 km² 32:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 168,29 km² 40:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	1 987,47 km²
– sisävesi	74,37 km²
– meri	106,45 km²
Väkiluku	51 100 20:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys	25,71 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,0 %
– 15–64-v.	58,2 %
– yli 64-v.	27,8 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	90,5 %
– ruotsinkielisiä	1,2 %
– muut	8,4 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Anna-Kristiina Korhonen
Kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
2021–2025[6]  • SDP  • PS  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • Vas.  • Liik.	11 11 11 11 4 2 1
salo.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Salo on kaupunki Lounais-Suomessa ja se kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Salon kaupungissa asuu noin 51 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 60 000 henkilöä. Asukasluvultaan Salo on Suomen 20:nneksi suurin kaupunki.

Kaupunki sijaitsee lähellä meren rantaa, kapean Halikonlahden pohjukassa. Yhteys Saaristomerelle on Kemiön saaren itä- ja länsipuolitse. Salon naapurikunnat ovat Koski Tl, Lohja, Kemiönsaari, Marttila, Paimio, Raasepori, Sauvo ja Somero. Salosta on matkaa Turkuun 52 kilometriä ja Helsinkiin 114 kilometriä.

Salo perustettiin kauppalaksi vuonna 1887 erottamalla se Uskelasta. Vuonna 1960 Salosta tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä uudesta kaupungista. Vuonna 1967 siihen liitettiin entinen emäpitäjä Uskela. 31. joulukuuta 2008 silloinen Salon kaupunki lakkautettiin, ja se sulautui yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kaupungiksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Silloinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta, Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen^[7] ja vaakunakseen Halikon vaakunan. Saloon kuuluu myös Halikkoon vuonna 1967 liitetyn Angelniemen kunnan alue.^[8]

Salon kauppalan ja kaupungin keskiaikainen edeltäjä oli arviolta 1440-luvulla perustettu, Uskelan emäpitäjään kuulunut, Salon kylän ympärille muodostunut Salon kappeliseurakunta.^[9][10] Kun aiempi Uskelan emäseurakunta Uskelan Isokylän emäkirkon tuhouduttua maanvyörymässä 1820-luvulla yhdistettiin Salon kappeliseurakuntaan, muutettiin Salon kappeliseurakunta samalla uudeksi Uskelan emäseurakunnaksi, jonka alueesta sittemmin muodostuivat Uskelan ja Muurlan kunnat ja Salon kauppala.^[11]

Salon keskustan halki virtaa Uskelanjoki. Kaupungin kohdalla virran nimi muuttuu Salonjoeksi. Halikon keskustan halki virtaa Halikonjoki. Molemmat joet laskevat Halikonlahteen Salon edustalla. Kolmas merkittävä vesistö Salon alueella vuoden 2009 jälkeen on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö.^lähde?

Salo tunnetaan elektroniikkatuotannostaan. Kaupungissa on tuotettu 1920-luvulta lähtien erilaista elektroniikkaa, aluksi radioita, mutta myöhemmin myös televisioita, stereoita, radiopuhelimia, tietokoneiden näyttöjä ja matkapuhelimia. Nokia on ollut kaupungin suurimpia työllistäjiä. Kun se lopetti Salon-tehtaansa vuonna 2012, kaupungista poistui 850 työpaikkaa.^[12] Vuonna 2015 ilmoitettiin sen sijaan Microsoftin Salon tuotekehitysyksikön sulkemisesta, jonka jäljiltä kaupungista kadonnee noin 1 000 työpaikkaa.^[13]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. ↑ Kuntavaalit 2021, Salo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
7. ↑ Valtioneuvoston päätös Salon kaupungin, Halikon kunnan, Kuusjoen kunnan, Perttelin kunnan, Muurlan kunnan, Perniön kunnan, Särkisalon kunnan, Kiskon kunnan, Kiikalan kunnan ja Suomusjärven kunnan lakkauttamisesta ja uuden Salon kaupungin perustamisesta (1074/2007) Finlex. 22.11.2007. Helsinki: Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.1.2012.
8. ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1989, s. 500. Helsinki: Otava, 1988.
9. ↑ Pylkkänen, Ali: Elämä Uskelassa, s. 74–79. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0. Lähteeksi tiedolle on annettu Aulis Ojan tutkimuksia 1930–50-luvuilta.
10. ↑ Laine, Esko M.: Salo-Uskelan seurakunta yhteisönä, s. 592–595. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
11. ↑ Vähäkangas, Ismo: Vapaudenajalta kunnallishallinnon perustamiseen, s. 338–340. Teoksessa: Joki yhdisti ihmiset – Salon ja Uskelan historia n. 1150–1868. Salo: Salon kaupunki, 2006. ISBN 952-99735-0-0.
12. ↑ Nokian lehdistötiedote 14.6.2012 press.nokia.fi. 14.6.2012. Nokia Oyj. Viitattu 14.6.2012.
13. ↑ Microsoft aloittaa jätti-irtisanomiset: 2 300 työpaikkaa uhattuna Suomessa (digitilaajille) HS.fi. 8.7.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu . Viitattu 8.7.2012.