Sekasorron aika

Sekasorron aika (ven. Смутное время, Smutnoje vremja) oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso. Sekasorron aikana vallinnut ankara poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kriisi johti Venäjän valtakunnan väliaikaiseen luhistumiseen ja Puolan–Venäjän sotaan.

Kauden aikana tsaarit ja vallanvaihdot seurasivat toisiaan tiheään. Sekasorron aikaa edeltänyt viimeinen Rurikin dynastian hallitsija oli Iivana Julman poika Fjodor I. Hänen jälkeensä viidentoista vuoden aikana valtaa ehtivät pitää Boris Godunov, Fjodor II (vain 49 päivän ajan), Vale-Dmitri I, Vasili Šuiski, Vladislav IV Vaasa ja Mikael Romanov. Myös Vale-Dmitri II vaati kruunua itselleen, ja Ruotsin kruununperillisen Kaarle Filipinkin oletettiin nousevan Venäjän tsaariksi.

Kun venäläisten kansannousu oli kukistanut Moskovan vallanneet puolalaiset joukot 1612, uudeksi tsaariksi valittiin Mikael Romanov, joka loi perustan Romanovien hallitsijasuvulle.^[1] Nykyaikaisen Venäjän historian voidaan katsoa alkaneen Mikaelin kruunajaisista ja Romanovin dynastia alusta vuonna 1613.^[2]

↑ Jerzy Lukowski, W. H. Zawadzki: A concise history of Poland, s. 92. Cambridge University Press, 2006. ISBN 9780521618571.
↑ Chester S. L. Dunning: Russia's First Civil War: The Time of Troubles and the Founding of the Romanov Dynasty, s. xi-xii. Pennsylvania State University Press, 2010. ISBN 978-0-271-04371-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2022). (englanniksi)

[1] Jerzy Lukowski, W. H. Zawadzki: A concise history of Poland, s. 92. Cambridge University Press, 2006. ISBN 9780521618571.

[2] Chester S. L. Dunning: Russia's First Civil War: The Time of Troubles and the Founding of the Romanov Dynasty, s. xi-xii. Pennsylvania State University Press, 2010. ISBN 978-0-271-04371-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2022). (englanniksi)

[1]

[2]