Shirk (arabia: شرك širk) tarkoittaa islamissa epäjumalanpalvonnan tai polyteismin syntiä eli minkä tahansa muun jumalan palvontaa kuin Jumalan. Širk rikkoo islamin periaatetta Jumalan ykseydestä (tauhid). Asia on esitetty Koraanin jakeessa 4:48.[1][2]
"Jumala ei anna anteeksi sitä, että Hänen rinnalleen asetetaan muita jumalia, mutta kaiken muun Hän antaa anteeksi, kenelle tahtoo. Joka asettaa vertaisia Jumalalle, on tehnyt hirveän synnin". [3]
Muslimit katsovat, että kristinusko on monijumalaista, koska siinä palvotaan Jeesusta Jumalan poikana. Tämän takia kristityt ovat sekä uskottomia (kafir) että monijumalaisia (mushrikun). Myös juutalaiset ovat monijumalaisia, koska he uskovat, että Esra oli Jumalan poika.[4][5] Se käy ilmi seuraavista Koraanin säkeistä (9:30):
"Juutalaiset sanovat: Uzair [Esra?] on Jumalan poika, ja kristityt sanovat: Messias on Jumalan poika".[3]
Šarian käsikirja Reliance of the Traveller toteaa, että kausaliteettiin uskominen on myös širk, sillä usko siihen, että jotkut asiat ovat ihmiselle hyödyllisiä tai haitallisia sinänsä, ilman Jumalan myötävaikutusta, tarkoittaa vertaisen asettamista Jumalalle.[6] Širk ilmenee muillakin tavoilla. Sitä on kerrottu olevan kristittyjen ja juutalaisten harjoittama profeettojen hautojen palvonta, [7] onnea tuovien amulettien käyttö, [8] noituus,[9] taikausko ja loitsut,[10] ateismi, jumalan kuvallinen esittäminen ja evoluutioteoria.[11] Islamissa ei silti ole mitään virallista listaa kaikista širkin muodoista. Koraanin lisäksi profeetta Muhammadin perimätiedosta löytyy lisää tietoa širkistä.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search