Sija

Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto. Sen avulla ilmaistaan nominin suhdetta lauseen muihin jäseniin.

Jotkin kielitieteen suuntaukset, muun muassa sijakielioppi, nimittävät sijoiksi myös todellisten lauseiden pohjana olevan merkitysrakenteen kategorioita eli syväsijoja. Niitä oletetaan olevan pieni, rajallinen määrä ja ne voivat todellisissa ilmauksissa toteutua eri tavoin. Esimerkiksi syväsija väline ilmaistaan suomen kielessä usein morfologisella adessiivisijalla (Avasin oven avaimella), mutta joskus myös nominatiivilla (Avain avasi oven).

Uralilaisissa kielissä, joihin suomi kuuluu, ja indoeurooppalaisissa kielissä sijamuotojen määrä on kulkenut enimmäkseen eri suuntiin. Molemmissa on alun perin ollut noin seitsemän tai kahdeksan sijaa, mutta nykyään uralilaisille kielille tyypillistä on, että niissä on paljon enemmän sijoja kuin indoeurooppalaisissa.