Sinkki

Tämä artikkeli kertoo alkuaineesta. Soittimesta kerrotaan artikkelissa Sinkki (soitin).
KupariSinkkiGallium


Zn

Cd  
 
 


Yleistä
Nimi Sinkki
Tunnus Zn
Järjestysluku 30
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 12
Jakso 4
Tiheys7,14[1] · 103 kg/m3
Kovuus2,5[1] (Mohsin asteikko)
Värisinertävä kalpeanharmaa
Löytövuosi, löytäjä 1746, Andreas Marggraf
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)65,38[2]
Atomisäde, mitattu (laskennallinen)135[1] pm
Van der Waalsin säde139[3] pm
Orbitaalirakenne[Ar] 3d10 4s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 2
HapetusluvutII
Kiderakenneheksagonaalinen
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste692,68[1] K (419,53 °C)
Kiehumispiste1 183 K (910[1] °C)
Höyrystymislämpö115,30[1] kJ/mol
Sulamislämpö7,322[1] kJ/mol
Äänen nopeus3 700[3] m/s K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus1,65[1] (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,388 kJ/(kg K)
Sähkönjohtavuus0,169×106[1] S/m
Lämmönjohtavuus(300 K) 116[1] W/(m·K)
CAS-numero7440-66-6
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Sinkki on metalli ja alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Zn (lat. zincum) ja CAS-numero 7440-66-6. Nimi on tullut saksan sanan Zink kautta mahdollisesti persian kiveä tarkoittavasta sanasta sing.

Sinkin sulamispiste on noin 420 °C ja kiehumispiste 908 °C. Sinkki on huoneenlämmössä haurasta ja kiteistä, mutta lämmitessään muuttuu taipuisaksi ja pulverimaiseksi. Sinkki esiintyy hapetusluvulla +II. Puhdas sinkki on reaktiivista, mutta metallisen sinkin pinnalle muodostuva sinkkioksidikerros ei reagoi ilman hapen tai halogeenien kanssa. Sinkillä on korkea pelkistymispotentiaali, eli se hapettuu helposti.

Sinkki on tunnettu jo 3 000 vuoden takaa, jolloin sitä käytettiin messingin tekemiseen. Sinkki kuitenkin identifioitiin vasta 1746, kun Andreas Marggraf erotti metallista sinkkiä hemimorfiitin ja hiilen seoksesta.

Nykyään sinkki on kuparin, raudan ja alumiinin jälkeen maailman neljänneksi käytetyin metalli. Sinkkiä käytetään esimerkiksi rakennusteollisuudessa, autoteollisuudessa, lääketeollisuudessa ja kuluttajatuotteiden valmistuksessa. Yksi sinkin tärkeimmistä ominaisuuksista on sen kyky suojata terästä korroosiolta.

  1. a b c d e f g h i j Zinc Element Facts chemicool.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  2. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  3. a b Technical data for Zinc periodictable.com. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search