Sortovuodet

Eetu Iston teos Hyökkäys vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi.

Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää[1] Suomea. Nimi ”sortovuodet” on otettu käyttöön jälkeenpäin, ensimmäisestä sortokaudesta käytettiin nimeä ”routavuodet”.[2]

Ensimmäisellä sortokaudella muun muassa kerättiin Suuri adressi ja perustettiin vastarintajärjestö Kagaali[3], joka järjesti kutsuntalakkoja. Toisella sortokaudella annettiin yhdenvertaisuuslaki,[4][5] joka antoi maassa asuville venäläisille oikeuden hakea virkoja ilman Suomen kansalaisuutta, sekä käynnistettiin jääkäriliike. Sortokausi päättyi Venäjän vallankumoukseen.[6]

  1. Suomen historian pikkujättiläinen, s. 549–552. WSOY, 1989. ISBN 951-0-14253-0.
  2. Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo – Öölanti / 381–382 Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo – Öölanti. 1925–1928. ”Uuden vaiheen puolueen elämään toivat n. s. routavuodet 1899–1905” Viitattu 20.6.2018.
  3. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 374, 396
  4. Suomi – Maa kansa valtakunta II, s. 55–56
  5. Klinge, Matti, Keisarin Suomi, s. 378
  6. Suomen Sortokaudet Historian nettilehti. 10.1.2004. Arkistoitu 5.12.2011. Viitattu 20.6.2018. Web archive 2011

© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search